Putaanvirran koulu lähti opettaja Sirpa Kinnusen aloitteesta ensimmäistä kertaa mukaan Valtakunnallisen kalastuspäivän viettoon. Kolmos- ja seitsemäsluokkalaiset saivat Putaanportin Rantaraitilla tuhdin paketin kalastus- ja veneilyturvallisuusasiaa.

Pihtiputaan pelastuslaitoksen palomestari Kim Suokas toi joukkonsa mielellään esittäytymään koululaisille, jopa kahdella rintamalla. Suokas kun sattuu olemaan mukana myös Pihtiputaan Urheilukalastajien toiminnassa.

Pelastuslaitos tarjosi oppilaille pintapelastusnäytöksen sekä tietoiskun veneilyturvallisuudesta. Pihtiputaan Urheilukalastajien puheenjohtaja Niko Nenye esitteli vaapunvalmistusta ja seuran aktiivijäsenet Jani Suvanto ja Keijo Laitamäki kertoivat jigi-vieheillä kalastamisesta. Lisäksi 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Asta Paananen pani koululaiset tunnistamaan eri kalalajeja.

Kim Suokas antoi jigi-vieheestä hauskan luonnehdinnan. Se on kuminen nyttyrä, johon lyödään lyjiypaino ja koukku. Paino tarvitaan, koska matoa matkiva silikonirenksu olisi muuten liian kevyt uppoamaan pinnan alle.

Jani Suvanto ja Keijo Laitamäki kertoivat, että jigi-kalastuksen suosio on alkanut kasvaa kovaa vauhtia. Syynä on etenkin halpuus ja nopeus. Jigin kanssa pääsee kalastamaan viidessä minuutissa, kun taas uistinreissun virittelyssä hujahtaa helposti tunti.

Jigi-renksu ei maksa kuin joitakin kymmeniä senttejä tai enintään euron, kun taas tavalliseen uistimeen uppoaa heti kymppi. Jigi-kalastuksessa pärjätään vain yhdellä vavalla, ja kuhaa ja haukea tulee siinä kuin uistimellakin.

Jani Suvanto kertoi saaneensa äskettäin jigi-vieheellä 24 kiloa kuhaa Putaanlahdesta yhden illan aikana. Pojat vihjaisivat oppilaille, ettei kalaan tarvitsekaan mennä sen kauemmas. Myös Putaanvirrasta tulee hyvin kuhaa.

Palomiehet Antti Varha, Markus Jetsonen ja Lauri Kinnunen evästivät oppilaita toimimaan oikein vesillä. Jos rannalla näkee ihmisen huutavan hätäänsä veden varassa, on heti soitettava hätänumeroon 112.

Paikalle on jäätävä niin pitkäksi aikaa, että pelastuslaitos ennättää hätiin, jotta pelastajat voivat tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja tilanteesta. Itse ei kannata yrittää pelastamista uimalla, koska siihen eivät voimat yleensä riitä. Hukkuva rupeaa helposti riuhtomaan auttajaansa, ja silloin molemmat ovat vaarassa menehtyä.

Pihtiputaan pelastuslaitokselle tulee uimareiden pintapelastustilanteita 1-2 kertaa vuodessa ja saman verran tapauksia, joissa vene on karannut vesille. Varsinaisia veneen kaatumisia ei ole ollut hetkeen aikaan.