Muurasjärven vesiosuuskunta on ainoa Pihtiputaan kylien yksityisistä vesiosuuskunnista, jolla on hoidettavanaan myös kyläkeskuksen kiinteistöjen jätevesien puhdistus.
Viemäriverkoston osakkaina on 25 kiinteistöä.
Jätevesimaksuilla kerätään noin 9 000 euroa vuodessa. Menopuolelle poraa ison rahanreijän joka toinen vuosi tehtävä puhdistamon toiminnan tarkastus ja Vuohtojärven vedenlaadun tutkiminen. Vuohtojärveen puhdistamon kautta johdettavien vesien puhtaudessa ei ole ollut huomautettavaa, mutta tarkastuksen hinta hirvittää laitoksen osakkaita. Viimeisin lasku oli noin 3 000 euroa.
— Olemme tehneetmuutama vuosi sitten ELY-keskukselle anomuksen, että pienvesilaitos saisi hintaan jonkinlaisen alennuksen. Hinta on sama, olipa osakkaita tuhat tai 25. Mitään vastausta ei ole tullut, vesiosuuskunnan puheenjohtaja Teemu Moisio sanoo.
Muurasjärven vesiyhtymä ja viemärilaitos on teknisesti hyvässä kunnossa ja talous kohdallaan, Muurasjärven urheilukentän lähellä sijaitsevan vedenottamon viedä uutuuttaan kiiltävä tekniikkaa esittelevä Teemu Moisio kertoo.
Särkiharjun vedenottamon pumppulaitteisto on vain vähän vanhempi. Molempien toiminta turvataan sähkökatkojen varalta varavoimalla. Kylällä aggregaatti on automaattinen, Särkiharjussa traktorikäyttöinen.
Osakkaita vesilaitoksella on 250, joista osa asuu Reisjärven puolella.
Vesiosuuskunta piti yleisen kokouksen pari viikkoa sitten. Siellä käytiin läpi taas kerran laitoksen uusia velvollisuuksia.
— Vuodenvaihteen jälkeen jokaisella vesiosuuskunnalla pitää olla omat internet-sivut ja täytyy löytyä sähköiset kartat toiminta-alueesta ja putkistosta. Raportointivelvollisuus lisääntyy. Valtionhallinnolle pitää ryhtyä raportoimaan vedenkulutuksesta ja -myynnistä ja kaikesta mahdollista. Kysymyksiä on monta sivua, Teemu Moisio toteaa.
Muurasjärvellä ei aiota heittää pyyhettä kehään, vaan jatkaa itsenäisenä vesiosuuskuntana. Toimintaa ollaan valmiita laajentamaan Kojolaan, jossa toimiva Rimmin osuuskunta on kysellyt liittymämahdollisuutta. Muurasjärvisille se käy, mutta Kojolassa päätöstä ei ole vielä tehty.
— Pystymme toimimaan todella maltillisilla hinnoilla. Kulut pysyvät pieninä, kun asiat hoidetaan pääasiassa talkoilla. Esimerkiksi päivystys toimii talkoilla.
— Mutta velvollisuuksia tulee koko ajan lisää, joten talkootoiminta vaikeutuu. Ostopalveluita on tarjolla, mutta niiden käyttäminen näkyisi pian hintojen nousuna, Teemu Moisio sanoo.
Pihtiputaalla on yksityisiä vesiosuuskuntia usealla kylällä. Muurasjärven lisäksi vesiosuuskunnat toimivat Kojolassa, Elämäjärvellä, Kortteisella ja Kärväskylällä. Ruukin ja Rajamäen vesiyhtymillä on Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:n kanssa sopimus veden ostamisesta.
Koivujoen vesiyhtymä siirtyi vuosi sitten Lämpö ja Vesi Oy:n hoidettavaksi.
— Monen muunkin kanssa on asiasta puhuttu. Vähän on sellainen tuntu, että vastuuhenkilöt ukkoutuvat ja kun vaatimuksia tulee ympäristöpuolelta lisää, intoa uusiin asioihin ei tahdo löytyä, toimitusjohtaja Ari Kahilainen ennustaa.
Elämäjärven vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Vesa Kumpulainen haluaisi päästä ikänsä vuoksi irti vesiosuuskunnan töistä.
— Eerolan Unto Kumpulainen on yli 70, minä yli 75, Turusen Eino yli 70, Sutisen Pekka siinä kiikun kaakun. Koskenvuoren Lassi on vähän nuorempi ja Pennalan Arto on nuorin, Vesa Kumpulainen luettelee toimijoiden ikiä.
Elämäjärven vesiosuuskunnassa on 198 osakasta.
— Edessä alkaa olla pattitilanne, johon on haettava ratkaisu. Yhdistyminen voi olla yksi ratkaisu.
