Stressi. Hirvittävä sana, eikö? Se on sana, joka on saanut todella negatiivisen maineen.

Osittain kyllä syystäkin, onhan stressaaminen suurimmaksi osaksi melko inhottavaa hommaa.

Mitä teet, kun kysyt ystävältäsi kuulumisia, ja hän vastaa, että on kamala stressi päällä? En usko, että taputat kaveria selkään ja toteat, kuinka haluaisit itsekin stressata.

Mutta kuten mikään muukaan asia, stressikään ei ole aivan niin yksiselitteinen.

Niin kuin on tapana sanoa, asioilla on aina kaksi puolta.
Lukiossa toisen vuoden keväänä istuin nenä kiinni terveystiedon kirjoissa hirviö nimeltään ylioppilaskirjoitukset mielessäni.

Luulin, että mitään ei jää päähäni, mutta mitä vielä. Tiedän stressistä enemmän kuin olisi tarpeen.
Stressiä on periaatteessa kahdenlaista. Toinen stressityypeistä on distressi, eli se, josta valitettavasti me kaikki olemme tietoisia. Uuvuttavaa stressiä.

Mutta minullapa onkin hyviä uutisia. Toinen stressityypeistä on hyvää stressiä!

Eustressi on stressiä, joka motivoi meitä hyvällä tavalla tekemään töitä. Kun ihmisellä on eustressiä, hänellä on hyvä mieli ja käytännössä mikään ei stressaa pahalla tavalla.

Kuvittele: sinua voi stressata, mutta voit silti tuntea olosi onnelliseksi.

Jos tämä menee yli ymmärryksen, niin ei hätää. Niin meni minullakin, kunnes aloin miettiä esimerkkejä omasta elämästäni. Helppo esimerkki on se, että töissä minusta tuntuu hyvältä kirjoittaa, vaikka tulevalla viikolla olisikin monta asiaa tehtävänä.

Yksi konkreettisempi esimerkki on viime syksyltä, kun eustressiä ei näkynyt mailla eikä halmeilla.
Minulla oli kuukausia aikaa kirjoittaa 15-sivuinen oppimispäiväkirja.

Otsikon rustasin ensimmäisenä päivänä, ja palasin asiaan vasta viimeisenä iltana, kun kaikki mahdolliset stressin muodot iskivät päälle.

Aloitin kirjoittamisen viideltä iltapäivällä, lopetin aamukahdeksalta ja lähdin luennolle. 15 sivua kasassa, ja kiitettävä arvosana sieltä napsahti.
Parempi siis stressata myöhään kuin ei milloinkaan.

Seuraavan kerran kun olette todella motivoituneita jonkin asian suhteen, niin kertokaa jollekin, että nyt stressaa oikein olan takaa.

Tiedätte, minkä reaktion se saa aikaan. Mutta kertokaa, että stressaaminen tuntuu oikein hyvältä.
Välillä on hauskaa hämmentää muita.

Asioilla on siis aina kaksi puolta, ja jopa niinkin kamalan kuuloisesta asiasta kuin stressistä voi löytää myös sen positiivisen puolen.

Nauttikaa kesästä ja muistakaa stressata!