Suomen kunnilla menee pitkästä aikaa paremmin. Pahin taloudellinen kurjimus kuntataloudessa on jäänyt taakse. Yritysten tilauskirjat pullistelevat, mikä on vaikuttanut positiivisesti työllisyyteen ja sitä kautta kuntien verotuloihin.
Duunareista, etenkin metallimiehistä, kirvesmiehistä ja putkiasentajista on pulaa ja heidän työpanoksestaan käydään yritysten välillä kovaa kilpailua. Ainoastaan sihteerit, taidealoilla työskentelevät ja filosofit joutunevat vielä kirjoittelemaan useampia työhakemuksia. Ajan myötä heidänkin työllisyys parannee.
Kinnulan kunta teki vuosi sitten vuodelle 2017 alijäämäisen talousarvion. Suomen talouden käänteistä huolimatta näyttää siltä, että Kinnulan kunnan talousarvion alijäämäisyys toteutunee. Tämä johtuu ansioverotujen 2,6 %:n pienentymisestä, lähes 4 %:n vuosittaisesta väestökadosta, kunnan investointien puutteesta sekä kunnan niuvasta työllisyyspolitiikasta. Kunnan työllisyyspolitiikan seurauksena Kinnulan työttömyys on yksi Suomen heikoimpia ja Kinnulan työttömyydestä maksettavat sakot ovat monena vuotena peräkkäin nousseet noin 40 %:a edellisestä vuodesta.
Vuoden 2018 talousarvioiden tekeminen on kunnissa kiivaimmillaan. Kinnulan kunnassa on tätä kirjoittaessa budjetin tekeminen vielä täysin levällään. Kunnassa ei ole kyetty antamaan toimialoille edes talousarvioraamia eikä budjetinteko-ohjetta. Toimialojen on ollut tämän vuoksi vaikea hahmottaa vuoden 2018 budjettiaan.
Alustavien yhteenvetojen jälkeen näyttää siltä, että Kinnulan kunnan vuoden 2018 talous olisi lähes miljoona euroa alijäämäinen. Tämä on todella hälyttävää. Ihmetystä herättää myös yksi erityishuomio. Terveystalosopimusta tehtäessä kunnan johto vakuutti, että sopimus toisi Kinnulan kunnalle usean sadantuhannen vuotuiset säästöt perusturvassa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että perusturvan menot kasvaisivatkin 300 000 eurolla! Tämä siitäkin huolimatta, että vuonna 2018 Kinnulassa on vähintään 50 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2017.
Kinnulan kunnan toiminta yritysmaailmassa saa sen sijaan yhä kummallisimpia piirteitä. Kinnulan kunnanhallitus teki kokouksessaan 24.7.2017 §:ssä 240 taannehtivan vuokranalennuspäätöksen KVL-Pipen konkurssipesän (Danske Finance Oy) kanssa kolmen kuukauden ajalta. Kokonaisalennus vuokrasta oli yhteensä noin 54 000 euroa.
Edelleen kunnanhallitus alensi konkurssipesän vuokraa päätöksellään 11.9.2017 §:ssä 282. Kokonaisalennus vuokraan oli tällä kertaa 34 000 euroa.
Yhteensä monikansalliselle yritykselle annettu vuokrahyvitys oli 88 000 euroa. Tähän kun lisätään vielä kunnanhallituksen päätös palkata 36 000 eurolla konsultit muutamaksi kuukaudeksi tutkimaan putkitehtaan jäännöksiä, saadaan tämän järjettömän seikkailun hinnaksi kinnulalaisille veronmaksajille 124 000 euroa.
Tällä rahalla kunta olisi voinut palkata 4, 5 lähihoitajaa vuodeksi Kotipihaan. Kunnanjohtajan esityksestä kunnanhallituksen enemmistö valitsi kuitenkin vuokranalennuksen ja päätti lahjoittaa ylimääräisen bonuksen monikansallisen pörssiyrityksen osakkeenomistajille.
Paikallisen pienyrittäjän muutaman satasen vuokranalennushakemuksen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 11.9.2017 §:ssä 282 tasapuolisuuteen vedoten kuitenkin hylätä.
Juha Urpilainen
Kinnulan
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen
