Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus murentaa pohjan nykymuotoiselta Wiitaunionilta. Pihtipudas ja Viitasaari miettivät kahdestaan, miten unionin perussopimus muokataan sellaiseksi, että se hyödyttää kumpaakin kuntaa.
Kinnula olisi haluttu entistä tiiviimmin kuntayhteistyöhön mukaan, mutta kinnulalaiset päättivät toisin ja hylkäsi tarjouksen paikoista yhteislautakunnissa.
Kinnulan periaatteena on, että mitään ovia ei suljeta yhteistyöltä, vaan yhteistyötä tehdään aina kun se on järkevää.
Ratkaisu syntyi kolmen kunnan hallitusten yhteiskokouksessa 19. helmikuuta.
— Kinnula ei ole jatkoneuvotteluissa mukana, vaan aika lailla loppusuoralla olevia neuvotteluja jatketaan kahdestaan, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoo.
Kuntien valtuutetut pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä perussopimuksen luonnoksesta ja Wiitaunionin jatkosta ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona pidettävässä valtuustoseminaarissa Kokkolassa.
— Tarjosimme Kinnulalle mahdollisuutta tulla yhteislautakuntiin mukaan, mutta omaa vetovastuuta Kinnulalle ei olisi lautakunnissa jäänyt. Kinnulaa kiinnosti nimenomaan hyvinvointiin, terveyteen ja esimerkiksi kansalaisopistoon liittyvä vetovastuu, Ari Kinnunen kertoo.
Ajatus ei Wiitaunionin ydinkunnille käynyt, koska sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien vastuiden painoarvo korostuu sote-puolen ohentuessa.
— Ajattelemme, että uudessa Wiitaunionissa ne kuuluisivat kuntien omaan tehtäväkenttään.
Kinnulalle tarjottiin täysjäsenyyttä uudessa Wiitaunionissa eli käytännössä yhtä monta paikkaa yhteislautakunnissa kuin muillekin kunnille. Isäntäkuntavastuuta Kinnulalle ei luvattu. Perusteluna oli se, että kun toimiala pienenee niin jaettavakin vähenee.
Kinnula katselee unionin toimintaa ainakin toistaiseksi ulkopuolelta, mutta se ei estä kuntaa tekemästä yhteistyötä unionikaksikon kanssa.
— Totesimme, että Wiitaunioni ei ehkä tuo meille sellaisia synergiaetuja, joista voisimme saada jotain hyvää meille, Kinnulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio perusteli ratkaisua.
