Muholassa on ollut yli 500 asukasta, mutta nyt kylän asukasluku on 213. Ideoita riittää silti pienemmälläkin porukalla, sen saivat huomata Niina Vuori ja Heli Kallio-Kauppinen Maaseudun Sivistysliiton ”5E kylät — vähähiiliset yhteisöt” -hankkeesta, kun he panivat kyläläiset miettimään paikallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita ”Muhola kartalla” -tilaisuudessa.

Kiireellisimpänä työn alle otettavana kohteena muholalaiset pitivät kunnollisen pienvenesataman ja uimarannan kunnostamista Häähkäniemeen.

Kivijärven likainen vesi huolestutti myös kyläläisiä. Suistokrokotiileja kuulemma uiskentelee tällä menolla järvessä 50 vuoden päästä, kun rannat pusettuvat. Ruoppaustoimia kaivattiin kipeästi.

Muholalaiset olivat sitä mieltä, ettei maatiloja voi syyttää järviveden pilaamisesta, koska tiloja on enää niin vähän – vain kolme maitotilaa, kaksi mullitilaa ja yksi hevostila. Sormi osoitti metsäojitukseen ja turvetuotantoon.

Häähkäkalliolle kaivattiin luontopolkua ja näkötornia sekä melontareittiä Häähkäjoelle, jota pitäisi myös raivata pusikoista. Pieni kioskikin olisi mukava saada kesäajaksi kylälle.

Jotkut esittivät kylän keskellä sijaitsevan Fingerpori-alueen elvyttämistä. Suutarit ja räätälit rakensivat sinne pieniä mökkejä, ja alueesta tuli käsityöläisten keskittymä.

Pärehöylän hankkimista toivottiin, jotta saunaan voisi tehdä pyllynalustoja haapapäreistä. Monitoimitalon eli vanhan koulun ympäristöä haluttiin viihtyisämmäksi pisteaidan rakentamisella. Asuntoautoille ehdotettiin matkaparkkia.

Muholan koulun lopettamista viime vuonna ”väen vängällä” pidettiin isona häpeäpilkkuna. Koulun pihalle ehdotettiin rakennettavaksi jalkapuuta.