Käsi pystyyn, jos tunnet osallistuvasi riittävästi yhteisten asioiden hoitamiseen. Ei taida kovin moni viitata.

Demokratian pelisäännöillä johdetuissa seurakunnissa on sama murhe kuin isommissakin julkisyhteisöissä. Vastuut kasautuvat harvoihin käsiin. Näin käy siksi, että ehdokkaiden löytäminen on politiikan kielellä sanottuna vähintäänkin haasteellista, suomeksi vaikeaa.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy maanantaina 17. syyskuuta. Yleensä ehdokkaita kokoavat valitsijayhdistystensä listoille puolueet tai uskonnolliset ryhmittymät, mutta mikään ei estä perustamasta erillistä valitsijayhdistystä jonkun itselle tärkeän teeman tai asian ympärille. Yhden tai useamman ehdokkaan voi nimetä valitsijayhdistys, jonka perustamiseen tarvitaan vain kymmenen saman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Kynnys osallistua seurakuntavaaleihin on matala.

Päättäjiksi kaivataan joka portaassa nuoria, niin seurakunnissakin. Neljä vuotta sitten valituista kirkkovaltuutetuista vain kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Seurakunnan luottamushenkilöillä on kuitenkin iso vastuu tärkeän paikallisen lähiyhteisön toimivuudesta: he päättävät siitä, ketkä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaista toimintaa seurakunnassa järjestetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään.