Seutukunnallisessa ”Yhteinen visio – yhteinen tulevaisuus” -iltapäivässä Viitasaarella jouduttiin toteamaan, ettei Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaa tunneta kovinkaan hyvin muualla maassa.
Tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki Taloustutkimuksesta esitteli seudun imago- ja tunnettuustutkimusta, johon osallistui yli tuhat vastaajaa. ”Ei tule mitään mieleen” oli eniten vastattu kohta (142). Vasta toisena tulivat järvet (132), sitten Keski-Suomi (118) ja Saarijärven Paavo (99).
Kysymykseen ”Mitä näkemistä seudulla on?” tuli vielä huonompia tuloksia. Peräti 242 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ole mitään tietoa. 103 vastasi luonnon ja 79 kalastuksen.
Sen paremmin ei mennyt yrityspuolella. 344 ei tiennyt yhtään seutukunnan yritystä. 141 vastasi sahateollisuuden, 92 maatalouden ja 76 matkailun.
Tapahtumista nousi selväksi ykköseksi Pihtiputaan Keihäskarnevaalit. Sen tiesi yli puolet vastaajista. Kolmasosa muisti Saarijärven juhannuskisat. Muut tapahtumat jäivät selvästi näistä kahdesta jälkeen.
Seudun yksittäisiä kuntia tunnettiin vielä huonommin. Yli kymmenen prosentin vastauksia saivat vain Viitasaari, Saarijärvi ja Pihtipudas.
Vetovoimaa pohjoiseen Keski-Suomeen -hankkeen vetäjä Jenni Leppilahti kertoi seutukunnalla tehdystä brändi- ja markkinointikyselystä, johon saatii 144 vastausta alueen asukkailta, yrittäjiltä, kehitysyhtiöiltä ja kunnanjohtajilta.
Seutukunnan oman väen mielestä alueen vahvuuksia ovat kaunis ja puhdas luonto, vesistöt, kalastus- ja luontomatkailumahdollisuudet, palvelualttiit ihmiset, edullinen hintataso sekä turvallinen arki. Sijainti keskellä Suomea katsottiin myös eduksi, mutta sitä ei ole ehkä osattu tuoda tarpeeksi hyvin esille.
Heikkouksiksi mainittiin vanhusväestöön painottuva huoltosuhde, alhainen syntyvyys, väestökato sekä siitä johtuva yritystoiminnan hiipuminen ja palvelujen väheneminen.
Jenni Leppilahti korosti, että jos seutukuntaa halutaan nostaa Suomen kartalle, ulkoiseen seutumarkkinointiin on keskityttävä enemmän. Ongelma tiedetään kunnissa, mutta vähäiset voimavarat ovat esteenä.
