On epävarmaa, pidetäänkö tänä vuonna kahdet vai kolmet vaalit.

Varmaa on, että eduskuntavaalit käydään huhtikuussa ja EU-parlamentin vaalit toukokuussa, mutta päätöstä maakuntavaalien järjestämisestä odotetaan.

Maakuntavaalien piti olla toukokuussa eurovaalien yhteydessä, mutta sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu eteni takkuisesti ja vaalit siirrettiin syksyyn. Tämän hetken tieto on, että vaalit pidetään, jos uudistuksia koskevat lait hyväksytään eduskunnassa ennen eduskuntavaaleja. Mitä lähemmaksi eduskuntavaalit tulevat, sitä vaikeampaa on lakipaketin läpimeno.

Äänestysaktiivisuuden luisu halutaan pysäyttää ja kääntää nousuun. Jotain on syytä tehdä, koska viime kuntavaaleissa yli kaksi kolmasosaa alle 25-vuotiaista jätti äänestämättä ja kaikista äänioikeutetuista alle 58,9 prosenttia äänesti. Vaikka viime eduskuntavaaleissa äänesti 70,1 prosenttia, lukema jäi kauksi Ruotsin 85 prosentista.

Tuoreimman ulostulon asiassa teki vaalilain tuntija Lauri Tarasti. Hän esitti äänestysvelvollisuuden kirjaamista perustuslakiin. Ilmankin tullaan toimeen, koska osassa maata, esimerkiksi Kinnulassa, päästään äänestysaktiivisuudessa huipputuloksiin. Mutta päättäjiltä uskaltaa odottaa enemmän ryhtiä. Kansalaisten on tiedettävä vähintään vuotta aikaisemmin, mihin vaaleihin heidän odotetaan osallistuvan.