Itsenäinen Suomi vietti hiljakkoin satavuotissynttäreitään yhdessä-teemalla.
Juuri yhtenäisyydessä on pienen kansakunnan vahvuus, mikä on todistettu useilla kansainvälisillä tutkimuksilla. Esimerkiksi luovuutemme ja ongelmanratkaisukykymme yhdistetään maailmalla omalaatuiseen yhtenäiskulttuuriimme.
Mitä suurempi uhka meihin on kohdistunut, sen yhtenäisempinä olemme seisseet.
Päättyvällä hallituskaudella eriarvoistuminen ja yhteiskuntamme kuplautuminen ovat nostaneet päätään. Suomi-tarinassa kaikki eivät enää olekaan samassa junassa.
Jakolinjoja tuntuu olevan useita: maaseutu-kaupunki, yrittäjät-palkansaajat, työlliset-työttömät, kantasuomalaiset-maahanmuuttajat, nuoret-ikäihmiset jne. Tyypillistä on huudella iskulauseita omasta poterosta käsin ja jättää kuunteleminen muille. Yhtenä maailman vähiten empaattisista kansoista toisen asemaan asettuminen onnistuu meiltä huonosti.
Vaalit ovat tulossa ja Suomen suuntaan haetaan muutosta. Pohjoisen kansakuntamme elinvoima olisi turvattava, vaikka syntyvyys laahaa pohjalukemissa, talouskasvu on taittumassa ja edes uudet työpaikat eivät pelasta, kun niihin ei löydy tekijöitä – ainakaan kotimaasta.
Uusikaan hallituskoalitio ei tule onnistumaan sotessa, kestävyysvajeen paikkaamisessa ja muissa tulevaisuutemme kannalta kriittisen tärkeissä kansallisissa projekteissa, jos se puskee niitä yksin. Parlamentaarinen valmistelu tarkoittaa asioiden tekemistä yhdessä, kaikkia osallistaen ja kuullen. Esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä sai työnsä tuloksekkaaseen päätökseen tämän hallituskauden aikana.
Hallitusten ja oppositioiden sijaan tarvitsemme nyt sillanrakentajia ja kuplanpuhkojia. Ymmärryksen rakentaminen lähtee paikallistasolta, omista yhteisöistämme, joissa on joukkovoimaa. Osallistuva demokratia ei haasta, vaan tukee parlamentaarista demokratiaa.
Esimerkiksi kylätoiminnan piirissä tehdään vuosittain yli kuusi miljoonaa vapaaehtoistyötuntia Suomen kylissä ja kortteleissa yhteiseksi hyväksemme.
Järjestömme kylä- ja korttelijaostot puhaltavat yhteen hiileen muun muassa hiilensidonnan ja muiden ilmastotekojen edistämiseksi. Ehkä jo ensi kesänä kaupunkien vapaaehtoiset matkustavat junalla kylille ennallistamaan soita ja kunnostamaan metsiä – näin voi hyvittää tekemänsä Thaimaan lomamatkan!
Valtakunnallisessa Avoimet Kylät -tapahtumassa lauantaina 8.6. syntyy myös vuorovaikutusta yli 100 000 suomalaisen kesken.
Paikallislehdet ovat maamme elinvoiman pelastamisessa ainutlaatuinen kumppani. Tätä kumppanuutta juhlistaaksemme tulemme julistamaan auki tänä vuonna Suomi seuraavat 100 vuotta -sillanrakennus- ja kuplanpuhkomiskilpailun, jonka tavoitteena on innostaa kylien ja korttelien asukkaita ja paikallislehtien lukijoita luomaan tapoja tuoda alueensa erilaisia yhteisöjä yhteen.
Palkintona on meille kaikille entistäkin parempi kotimaa: vetovoimaisempi, pitovoimaisempi ja elinvoimaisempi.
Petri Rinne
Suomen Kylät ry:n
hallituksen
puheenjohtaja
