Pääkirjoitus Heikki Jämsén

Kansalaisopistot jatkavat, vaikka moni muu vetäytyy

Maaseutukuntien palvelurakenne ohenee, mutta etsivä voi löytää suuntauksessa valopilkkujakin.

Kesätauolle siirtyville kansalaisopistoille voi antaa lukuvuodesta taas kerran kiitettävän arvosanan. Opistojen tarjontaa tuodaan sinne, missä löytyy kysyntää. Myös kylille. Hyvänä esimerkkinä käy Särkiharju, jonka jo ajat sitten lakkautetulla koululla kokoontui toissa talven aikana tekstiilitöihin seitsemäntoista naista ja viime talvenakin viidentoista naisen ryhmä. Voi hyvin kuvitella, kuinka tärkeitä pimeiden iltojen kirkastuttajia säännölliset yhteiset kokoontumiset ovat.

Monipuolista vapaan sivistystyön opetusta tarjoavilla kansalaisopistoilla on syytä juhlaan. Suomalainen kansalaisopistotoiminta täyttää tänä vuonna 120 vuotta ja Kansalaisopistojen liitto on ehtinyt sadan vuoden ikään. Viime vuonna Suomessa oli 181 kansalaisopistoa ja ne toimivat jokaisen nykyisen kunnan alueella. Opistotoiminta tavoittaa vuosittain yli 650 000 suomalaista. Yksi opistojen pääperiaatteista on opetuksen tuominen lähelle ihmistä. Tässä tavoitteessaan kansalaisopistot ovat onnistuneet.

Iso osa opistojen kurssitarjontaa käyttävistä on eläkeikäisiä. Opiskelijoiden keski-ikä voisi laskea, jos opistojen merkitys yleisen hyvinvoinnin ja samalla työssä jaksamisen lisääjänä sisäistettäisiin nykyistä paremmin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>