Uutiset (muokattu 20.4. 12:34) Hanna Kankaanpää

Hoitajapula pakottaa sulkemaan ja supistamaan – Marjan koti Kinnulassa lopettaa huhtikuun aikana

Kinnulassa yksityinen kehitysvammaisten asumisyksikkö Marjan koti lopettaa huhtikuun loppuun mennessä. Syyksi on kerrottu pula hoitohenkilökunnasta.

Työntekijöiden saatavuus on ollut jo pitempään erityisen haastavaa kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Marjan kodissa Kinnulassa. Nyt Marjan kodin yrittäjä Marja-Liisa Hytönen on ilmoittanut, että yrityksen toiminta päättyy huhtikuun lopussa. Suurimmaksi yksittäiseksi syyksi päätökseen on kerrottu heikko työvoiman saatavuus.

– En saa lähihoitajia työhön, vaikka paikkoja on ollut auki. Ei ole ollut hakijoita. Nyt on myös neljä hoitajaa lähtenyt, joten vajausta on. Ilman työntekijöitä ei toimintaa yksinkertaisesti voi jatkaa, Marja-Liisa Hytönen kommentoi. 

Yhdeksänpaikkaisessa Marjan kodissa on ollut kuusi vakituista asukasta, sekä lisäksi Kinnulan kunta on ostanut Marjan kodilta vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa.

Marjan kodin lopettaessa jokaiselle asukkaalle on löydettävä uusi koti mahdollisimman pian. Kinnulan kunnan sosiaalijohtaja Jenni Laiho kertoo, että selvitystyö on jo alkanut. Kehitysvammaisten päivätoiminnalle etsitään Kinnulassa uutta palveluntarjoajaa.

– Olemme olleet yrittäjän kanssa tiiviisti yhteydessä ja asukkaiden jatkoa on pyritty selvittämään yhdessä. Harmittaa todella, että tämä palvelu nyt päättyy, Laiho kertoo.

Pula hoitohenkilökunnasta näkyy myös muissa Kinnulan hoivapalveluissa. Vähäiset hoitajaresurssit ovat arkipäivää, mutta toistaiseksi yksiköt ovat pyörineet riittävän työvoiman turvin.

– Työntekijöiden saatavuus haastaa kaikkea toimintaa, vuoroissa ei ole ylimääräisiä. Jos sairastumisia tai muita yllättäviä esteitä tulee, niin arjen pyörittäminen vaatii järjestelyä ja joustavuutta. Varsinkin korona on kuormittanut eri yksiköissä, mutta tähän asti on tavalla tai toisella saatu tilanne hoidettua, Jenni Laiho kertoo. 

– Akuutissa tilanteessa sijaisia on saatu ostopalvelun kautta. Samalla tavalla on jouduttu toimimaan kaikissa kunnan yksiköissä.

Hän toteaa, että työtilanne on ollut myös henkisesti kuormittava. Jokainen työntekijä on joutunut venymään, jotta työt saadaan tehtyä. Eri yksiköiden kesken on pidetty yhteisiä kokoontumisia, joissa tilannetta on käsitelty.

Potilasmäärä vaihtelee eri yksiköissä, eikä tarvetta aina voida ennakoida tarkasti. Laiho arvioi, että muutoksista ja haasteista huolimatta palvelut on pystytty vielä järjestämään asianmukaisesti.

– Esimerkiksi Eevakodissa on arki lähtenyt kunnallistamisen jälkeen hyvin pyörimään, ja työntekijät tekevät aivan erinomaista työtä. Sieltä välittyy, että työhön on sitouduttu ja se halutaan tehdä hyvin, hän kertoo.

– Hoitajat ovat nyt tapetilla, mutta kyllä sote-alan kaikista työntekijöistä on meillä pulaa. Työvoiman saatavuus ja pitkäaikainen sitoutuminen ovat sellaisia kysymyksiä, joiden kanssa varmasti tulevaisuudessakin painitaan, Laiho pohtii.

Wiitaunionin alueella henkilöstöä olisi normaaliarjessa riittävästi, arvioi perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila. Hän kuitenkin tunnistaa myös koronan vaikutuksen lisääntyneeseen hoitajatarpeeseen.

Normaalitilanteessa väki riittäisi

– Nyt korona ja erilaiset muut kulkutaudit haastavat päivittäisen arjen sujumista. Vaikeuksia on erityisesti saada lähihoitajia sekä sairaanhoitajia tällä alueella. Vanhuspalveluissa Pihtiputaalla vielä on kohtuullisen hyvä tilanne, mutta esimerkiksi Viitasaarella pula ammattitutkinnon suorittaneista näkyy myös vanhuspalveluissa, Laurila kertoo.

 Laurilan mukaan Pihtiputaalla hoitajapula näkyy tällä hetkellä eniten sairaalassa. Hän toteaa, että mikäli henkilöstöä ei saada töihin riittävästi, niin ei voida myöskään pitää kaikkia lyhytaikaisen akuuttihoidon paikkoja käytössä. Se on myös syy siihen, että kesäkuusta elokuuhun toimintaa joudutaan supistamaan.

– Kun normaaliajan miehityksestä on joku poissa, niin välttämättä ei saada sijaista tilalle. Mikäli muutoin on töissä riittävästi ammattitutkinnon suorittaneita, voi sijainen olla myös alan opiskelija. Kesäksi olisi vielä tarjolla töitä lähihoitajille ja sairaanhoitajille, mikäli joku vielä miettii työllistymistään kesän ajaksi, Laurila vinkkaa.

Pihtiputaalla jo eläkkeellä olevat työntekijät ovat paikanneet työvoimapulaa.

– He ovat olleet meille kultaakin kalliimpia, heidän antamansa panostus sijaistuksiin on todella arvokasta, Laurila kiittää.

Laurila kertoo, että henkilökunnan saatavuutta on pyritty helpottamaan markkinoimalla eri yksikköjä alan oppilaitoksissa, sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja Jobiili-sovelluksen kautta. Myös oppisopimuksen kautta on saatu rekrytoitua työntekijöitä.

– Tässä tulee toki huomioida, että kovin montaa oppisopimusopiskelijaa emme voi yhtä aikaa ottaa, koska heille tarvitaan aina myös nimetty ohjaaja, Laurila muistuttaa.

– Pyrimme jatkossa kehittelemään erilaisia rekrytoinnin tapoja, kuten videoita. Yksiköissä voitaisiin ideoita myös muita tapoja markkinoida työpisteitämme. Muistettava myös on, että jokainen meistä esiintyy myös vapaa-ajallaan organisaatiomme ”markkinoijana”. 

 Tilastojen valossa alueen työikäinen väestö vähenee ja työntekijöille olisi alueella tarvetta. Maahanmuuttajista on monissa keskusteluissa toivottu tulevaisuuden työvoimaa. Myös Laurila näkee sen mahdollisuutena.

– Kotouttamisohjelma on päivitettävänä ja toivon poliittisilta päättäjiltä linjauksia myös työperäisen maahanmuuton osalta.