ennallistamispoltto, kulotus, Metsähallitus, metsäpalo, Salamajärven kansallispuisto, Salamajärvi (muokattu 16.8. 16:17) Hanna Kankaanpää

Salamajärven kansallispuistossa poltetaan 18 hehtaaria metsää – tavoitteena parantaa suojellun metsän luontoarvoja

Metsähallitus  toteuttaa Salamajärven kansallispuiston länsireunalla ennallistamispolton tiistai-iltana (16.8.2022), mikäli sääolosuhteet sen sallivat. Polttoalueen koko on 18 hehtaaria, ja se sijaitsee kansallispuiston länsireunalla. Kulotuksesta muodostuu runsaasti savua, joka on havaittavissa melko laajalla alueella polton aikana ja seuraavina päivinä. Tehtävän polton tavoitteena on parantaa suojellun metsän luontoarvoja.

Turvallisuussyistä polttokohteen alueella on liikkumiskielto. Poltettava aue sijaitsee Ruuhijärven lounaispuolella Salamajärven kansallispuiston rajalla, Kivijärven kunnan alueella. Poltolla ei ole vaikutusta Salamajärven kansallispuiston retkeilyreitistön käyttöön.

Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että tuli on olennainen osa boreaalisten metsien ekologiaa, mutta luontaiset palot ovat harvinaistuneet, ja siten myös paloista riippuvainen lajisto on uhanalaistunut. Polttaminen on tärkeä metsien ennallistamismenetelmä, joka jäljittelee luonnonkuloa ja luo metsään monipuolisesti luontaisia rakennepiirteitä. Metsä alkaa polton jälkeen palautua vähitellen luonnontilaisen kaltaiseksi.

– Nykyään metsä uusiutuu pääasiassa joko myrskytuhojen tai luonnonkulojen kautta, Beetles LIFE -hankkeen projektipäällikkö Heikki Erkinaro kertoo.

– Esimerkiksi salaman sytyttämät tulipalot sammutetaan heti kaikkialla muualla, paitsi suojelualueilla. Hyönteisten ja luonnon monimuotoisuuden kannalta se on harmi, vaikka toisaalta ymmärrettävää, sillä talousmetsät halutaan pitää kunnossa.

Ennallistamispoltto on hallittua tulenkäyttöä, jossa paloa ohjataan ja se rajataan tietylle alueelle maahan kaivettujen palokujien ja vedenkäytön avulla. Poltosta tiedotetaan alueella maastokyltein. Poltto aloitetaan illalla, kun tuuliolosuhteet ovat vakiintuneet. Metsähallituksen mukaan polttotapahtuma kestää arviolta 5–7 tuntia, jonka jälkeen paloaluetta vartioidaan siihen saakka, kunnes se on sammunut.

Metsähallituksen Luontopalvelut toteuttaa kulotuksen osana Beetles LIFE -hankkeen ennallistamistöitä. Hanke suojelee kahdeksaa harvinaista hyönteistä, jotka tarvitsevat lahopuuta. Samalla hyötyvät jopa sadat muutkin metsälajit. Metsäpaloalueet ovat tärkeitä elinympäristöjä osalle hankkeen kohdelajeista, kuten lahokapo-kovakuoriaiselle. Lahokapo herkuttelee lahopuussa kasvavilla sienillä ja sen toukat elävät pystyyn kuolleiden mäntyjen kuoren alla.

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>