Kinnulassa syntyneen ja kasvaneen ja vuoden Pihtiputaalla asuneen Petteri Hannilan (36) novellimuotoinen esikoisromaani Kaukamoinen poikkeaa fantasiakirjallisuuden valtavirrasta sisällöltään ja julkaisumuodoiltaan.

Saman kirjan voi ostaa Fargoer-nimisenä englanninkielisenä kirjana ja e-kirjana sähköisen kirjakaupan Amazonin sivuilta. Suomenkielisenä pokkarina kirja löytyy vaikkapa Kinnulan Parlamentista.

Kaukamoisen innoittajana ovat fantasiakirjallisuus ja suomalainen kansanperinne ajalta ennen kirjoitettua historiaa. Kaukamoisessa on mausteita viikinkiajasta, kansantaruista, muinaisuskonnoista ja Kalevalasta.

Kaukamoisen heimon Kainut voi Petteri Hannilan mielestä sijoittaa Kainuun, pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueille aikaan, jolloin ei vielä harjoitettu maanviljelystä.

Primitiivinen heimo eli kivikautisilla menetelmin, metsästämällä ja keräilemällä. Uutta aikaa ja kulttuurin murrosta kuvaa se, että Kainut olivat alkaneet käydä kauppaa.

— Yksi kirjoittamisen lähtökohta oli pohdinta, mitä suomalainen fantasia voi olla. Harry Potter ja Taru sormusten herrasta ottavat vaikutteita omasta kulttuuripiiristään. Tolkienin hobittien lähde oli englantilainen 1800-luvun maalaisväestö. Harry Potterin Tylypahka on kuvaus brittiläisestä sisäoppilaitoksesta magialla höystettynä.

Ohjelmistosuunnittelijana työskentelevä Petteri Hannila on miettinyt monet illat ja yöt, minkälainen on suomalaiskansallisia aineksia käyttävä vastine suosituille fantasiakirjoille. Tuloksena oli Kaukamoinen.

— Meillä on oma tarusto, tietoa historiasta ja luonnonuskonnoista, mutta kirjoittajan helpotukseksi tietoa ei ole liikaa, jolloin kaikkea voi keksiä.

Kainujen maailmassa fantasia erottautuu voimina ja henkimaailman asioina, joita lukija voi tulkita kirjan henkilöiden omiksi kuvitelmiksi, mutta joissakin kohdin ne on kirjoitettu konkreettisemmiksi.

Hyvän ja pahan taistelu pysyy Kaukamoisessa taustalla.

— En pidä mustavalkoisesta ajattelusta, jossa pahis ja hyvis ottavat yhteen, Petteri Hannila sanoo.

Kirjan päähenkilö on kohti aikuisuutta matkalla oleva Vierra, joka yrittää lunastaa paikkansa yhteisössään. Vierralle ennustetaan, ettei sijaa löydy, vaan hänen kohtalonsa on ajautua Kaukamoiseksi.

— Vierra kapinoi ennustusta vastaan ja joutuu karujen vaiheiden kautta tekemään paluun yhteisöönsä, Petteri paljastaa.

Vierran suhde heimoonsa ratkeaa, mutta elämän lopullinen kulku jää avoimeksi ja avaa ovet jatko-osille.
Ensikosketuksen fanta-siakirjallisuuteen Petteri Hannila sai äitinsä lukemista Tarzaneista. Pian hän löysi myös Tolkienin Tarun sormusten herrasta ja 30-luvun pulp-fantasiakirjailijat.

Kirjoittajana Petteri Hannila kuvaa itseään myöhäisherännäiseksi. Kirjoittaminen alkoi uudelleen novelleilla viitisen vuotta sitten. Lukioajan runojen ja novellien väliin jäi kymmenkunta hiljaista vuotta.

— Silti aina oli mielessä, että kirjoittamista pitäisi kokeilla uudelleen. Jossain vaiheessa se hetki tuli.

— Kun prosessin saa käyntiin, ideoita kelaa koko ajan. Ajatuksissa pyörii jatkuvasti, miten ne muuttaisi tarinoiksi ja miten niistä kirjoittaisi.

Kinnulalaisella tarinankerrontaperinteellä on Petterin kirjoittamisessa tärkeä sija.

— Enoni Jari Piispanen Urpilasta on armoitettu tarinaniskijä. Käyn hänen kanssaan usein kesäisin kalassa. Kinnulalainen luonto ja tarinointi nuotion äärellä vetoavat minuun. Harmi, että siihen on arkielämässä vähän aikaa.

Petteri asuu Jyväskylässä vaimonsa ja kolmevuotiaan poikansa kanssa. Kirjoittaminen etenee siksi hitaasti ja tapahtuu pääasiassa iltaisin ja öisin.

Kaukamoisen nimilehdellä lukee: Omistettu kaikille niille, joille luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

Petteri Hannila ryhtyi puolitoista vuotta sitten etsimään kirjalleen kustantajaa, mutta sai kasan hylkykirjeitä.
Luovuttaminen ei käynyt mielessä. Petteri hioi tekstiä ja mietti jatkoa. Hänen veljensä Miika Hannila ehdotti kirjan kääntämistä englanniksi.

Alussa veljekset käänsivät tekstiä itse. Seuraavaksi netistä löytyi amerikkalainen freelancer, jonka jälki vaikutti hyvältä niin kauan kuin yksi tuttavapiirin englanninkielinen luki tekstin ja huomasi siinä outouksia.

Ongelma ratkesi, kun Petteri keksi kääntyä Jyväskylän yliopiston englannin laitoksen puoleen. Sieltä löytyi useita kääntäjätarjokkaita. Lopullisen kieliasun tarkisti netissä maistiaisiksi tarjottuihin osiin ihastunut eläkkeellä oleva englantilainen äidinkielenopettaja ja kirjoittaja.

Kirjojaan Petteri markkinoi netissä ja ensi viikonloppuna osastollaan Jyväskylän kirjamessuilla.

— Omakustantaminen ja sähkökirja eivät ole Suomessa menestyneet kovin hyvin, mutta ne ovat vahvassa nousussa Yhdysvalloissa. Joillakin bestseller-listoilla jopa kymmenen prosenttia e-kirjoista on omakustanteita.

— Demokratia lisääntyy, kun kuka tahansa voi saada teoksensa julkaistuksi.