Tuossa taannoin matkustin Wiitaunionin etelävaltioon, sillä passini oli vanhentunut ja uutta piti saada tilalle. Sielläpä sitten torstai-iltapäivänä muutaman muun kanssa jonotin vuoroani luukulle. Hieman jo kyllästyneenä pälyilin ympärilleni lupapalvelutoimistossa ja huomasin seinällä julisteen, jossa oli seuraavanlainen teksti: ”Täällä sinun ei tarvitse jonottaa. Poliisi.fi”. Hah. Silloin ei kyllä naurattanut.
Myöhemmin aloin ajatella, ettei juliste tainnut olla siinä ihan sattumalta. Siitä nimittäin selvisi hyvinvointiyhteiskunta Suomen tavoite.
Ajetaan ihmiset asioimaan muutamaan paikkaan, jolloin kertyy hirveät jonot, eikä kukaan jaksa odottaa niissä vuoroaan, vaan kaikki menevät hoitamaan asiansa kiltisti nettiin.
Mutta mikä siinä on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki palvelut hoidetaan netissä? Internetiin on siirtynyt jo Kela, poliisi, verotoimisto ja monet muut palvelut. Mutta hei, minäpä tiedän yhden palvelusektorin, joka ei siellä vielä ole. (Potentiaalinen säästöidea siis tarjolla.) Nimittäin sairaalapalvelut!
Miksei terveyskeskuksen odotushuoneen seinällä ole julistetta, jossa lukee ”Täällä sinun ei tarvitse jonottaa. Sairaala.fi”?
Netissä voisi sitten hakukoneeseen kirjoitella omat oireensa ja sivusto kertoisi, mikä sairaus on kyseessä. Sivuilta löytyisi hoito-ohjeet ja reseptit lääkkeiden sekoitteluun. Ainesosat voisi tietysti tilata sairaala.fi:n verkkokaupasta.
Yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti niin Matti kuin Maijakin osaisi valmistaa särkylääkkeet, silmätipat ja astmapiippujauheet. Katkenneen jalan varalle olisi sivustolla ohjevideo siitä, kuinka kipeä raaja sidotaan oikeaoppisesti. Vakavamman vamman sattuessa voisi laittaa videoneuvottelutilan päälle ja saada lääkäriltä reaaliaikaiset ohjeet, kuinka erilaiset leikkaukset luonnistuvat.
Tee-se-itse kasvaimenpoisto. Eihän se niin vaikeaa voi olla. Kyllähän ne kirurgitkin ovat ihan tavallisia tallaajia. Pari kirjaa lukeneet.
Tai sitten ei. Ehkä sellaista mystistä asiaa kuin ammattitaito voisi arvostaa vieläkin. Kaikille kun eivät erilaiset Kelan, verotoimiston tai poliisin lupapalveluiden lomakkeet, liitteet ja vaatimukset ole sitä ominta alaa. Niihin liittyy paljon erilaisia mutkia, joiden ymmärtämiseen tarvitaan tietoa ja taitoa. Niitä ei opi kymmenessä minuutissa nettiä selaamalla.
Vaikka itsekin toki tietokoneen äärellä välillä kovinkin viihdyn, käyn mieluummin sairaalassa hakemassa allergialääkkeeni. Ja jonottamassa neljänkymmenen kilometrin päässä passihakemuksen vuoksi.
Koska siellä osataan ne asiat minua paremmin.
