Pihtiputaalaiset näyttivät, että heitä kiinnostaa kovasti Pihtiputaan Mummon nimen ja hengen vaaliminen. Lamminpään Mummonmökki tuli tupaten täyteen ja istumapaikat loppuivat äkkiä, kun Witas Oy:n hallinnoima Pihtiputaan Mummo 2.0 -kehittämisprojekti järjesti mummoaiheisen brändityöpajan.
Mummohankkeen brändi- ja viestintäsuunnittelu on ostettu Framilla Finland Oy:ltä, jonka pihtiputaalaissyntyinen toimitusjohtaja Unna Lehtipuu o.s. Pasanen tuli vetämään brändityöpajaa strategiajohtaja Jaana Haapalan kanssa. Ennen joulua nähdään, millaista näkyvää jälkeä mummon ympärille syntyy ideoiden pohjalta.
Pihtiputaan mummo on ollut brändi jo pitkään. Maankuulu käsite sai alkunsa 1960-luvulla Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa, jossa haluttiin korostaa hyvää suomen kieltä, jota kaikkien on helppo lukea – myös Pihtiputaan mummon.
Vuodesta 1994 asti Pihtiputaalla on valittu ihan oikea mummo. Tittelin nykyinen haltija Aune Turunen kertoi toiveenaan, että Pihtiputaan Mummon hahmossa säilyisi ripaus vanhan ajan arvokkuutta, vaikka ei mentäisikään ihan niin pitkälle, että teititeltäisiin.
Aune Turunen tuntee olevansa pihtiputaalaisten yhteinen mummo. Hän naurahti, ettei kylällä kulkiessa parane olla kiire, sillä ihmiset kokevat hänen olevan helposti lähestyttävä. He tulevat usein juttelemaan asioistaan melkein kuin omalle mummolleen.
Brändityöpajassa nousi esille ajatus siitä, että Pihtiputaan Mummo voisi lähteä yhdessä muiden fiksujen mummojen kanssa maakuntakiertueille tuomaan esille vanhemman väen voimaa, tarjoamaan pystykahveja ja markkinoimaan mummotuotteita.
Unna Lehtipuu tiivisti brändityöpajan ajatustenvaihtoa toteamukseen ”Mummo on aarre, mummous on ilo”. Työpajassa haluttiin korostaa eläkevuosien hyviä puolia vastakohtana hoitolaskelmille ja mielikuvalle rasittavasta, laitokseen jätetystä hoidokista.
Pihtiputaan Mummoa ei haluttu ahdistaa yhteen muottiin. Hän on arvojohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja: paljon elämää nähnyt kansannainen, mutta myös aikaansa seuraava, moderni mummo. Kotiseudun Sanomien nettisivuille ehdotettiin ”Kysy mummolta” -palstaa, jossa mummo voisi antaa vanhan kansan viisaita neuvoja.
