Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana rakennettu yli 120 000 kilometrin metsätieverkosto on rapistumassa vähintään samaan tahtiin yleisen tieverkon kanssa.
Metsäteiden peruskorjausten määrä on viime vuosina suorastaan romahtanut. Kun vielä muutama vuosi sitten valtion tuella korjattiin 2 000 kilometriä metsäteitä vuosittain, nyt määrä on enää 600 kilometriä.
Metsäteiden peruskunnostusten vähenemiseen löytyy monta syytä. Tärkein on valtion rahoitustuen ehtojen muutos, joka nostaa tieosakkaiden omavastuuosuutta kustannuksista. Vaikutuksensa on myös sillä, ettei metsäteiden peruskunnostus ei ole erityisen houkuttelevaa: suunnittelu vaatii aikaa ja ammattitaitoa ja toteutus rahaa.
Vaikutuksensa on myös tieosakkaiden ikääntymisellä. Kinnulan Markoniemen metsäautotien kunnostus on lajissaan harvinainen tapaus. Melkein kolmen kilometrin metsä- ja mökkitie kunnostettiin kokonaan aktiivisten tiekunnan jäsenten talkoovoimin.
Moni itsestäänselvänä pidetty asia toimii nykyistä huonommin ilman hyväkuntoisia metsäteitä. Metsätieverkostoa voi pitää puuhuollon selkärankana. Korjattavasta puumäärästä valtaosa lähtee liikkeelle raskaalla kuljetuskalustolla metsäteitä pitkin. Metsätiet palvelevat samalla kesäasutusta, metsästystä, marjastusta ja luonnossa virkistäytymistä.
