Ollos huoleton, poikas valveil’ on! Sua suojelemme, verin varjelemme. Niinhän sitä lauletaan sotilaiden valalaulussa. Vaan kuinka moni on enää valmis uhraamaan vertansa isänmaan puolesta?

Suomalaisten maanpuolustustahto on ainakin heikentynyt. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreessa kyselyssä 66 prosenttia vastanneista katsoo, että suomalaisten olisi ”puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”.

Viimeksi tätä alempi luku on saatu samassa kyselyssä vähän ennen Neuvostoliiton romahdusta vuonna 1988, jolloin se oli 61 prosenttia. Vielä toissa vuonna tehdyssä kyselyssä 72 prosenttia katsoi, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa.

Tutkimuksesta selvisi myös, että yleisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on kääntynyt laskuun. Asevelvollisuutta kannattaa 74 prosenttia suomalaisista, kun vielä vuosi sitten sitä tuki 81 prosenttia suomalaisista.

Yleisen asevelvollisuuden suosio on ollut viimeksi matalammalla tasolla vuonna 2013, jolloin sitä kannatti 68 prosenttia suomalaisista. Tämän jälkeen yleisen asevelvollisuuden suosio on ollut viime vuosina kasvussa.

Olisi kiintoisaa tietää, mitä kansalaiset ovat ajatelleet vastauksia antaessaan, mutta se ei kyselystä selviä. Uhkakuvat eivät ole ainakaan vähentyneet maailmalla. Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka on kiristänyt tunnelmia jo vuosia eikä tilannetta helpota Yhdysvaltain arvaamaton presidentti tai heikolta ja sekavalta vaikuttava Eurooppa.

Olisiko niin, että viime sodista on jo niin pitkä aika – kutakuinkin ihmisikä – etteivät kaikki koe sotaan valmistautumista enää asiana, jolle pitäisi uhrata ajatuksia.

Nyt alkoi 75. vuosi, jolloin Suomessa ei sodita. Suomi on kokenut pidemmän rauhan jakson vain Venäjän suuriruhtinaskuntana vuosien 1809-1917 välillä. Jakso olisi venynyt 130 vuoteen, jos punakaartit eivät olisi päätyneet aseelliseen ratkaisuun.

Toisaalta pitää muistaa, että armeijaan mennään yhä entiseen tapaan kyselyjen tuloksista huolimatta. Siviilipalveluksen suosio on pysynyt samana lähes 20 vuotta. Sen suorittaa noin seitsemän prosenttia ikäluokasta.

Lisäksi naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki viime vuonna jälleen ennätysmäärä, 1 516 naista. Hakemuksia tuli nelisensataa enemmän kuin edellisvuonna. Naisten asepalvelukseen hakeutumisen suosio on kymmenessä vuodessa yli kolminkertaistunut.
Ehkä siellä joku on siis vielä valveillakin.