Viime viikolla oli kaksi yleisötilaisuutta, joissa tarjottiin tietoa tuulivoimahankkeista. Keskiviikon tilaisuus Pihtiputaalla oli suunnattu maanomistajille, kun taas lauantain tilaisuus Viitasaarella oli enemmänkin tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvien infotilaisuus.
Olin paikalla molemmissa, tietoa on hyvä ottaa vastaan silloin kun sitä on tarjolla. Kunnanvaltuutettuna olin valtuuston iltakoulussa, joka järjestettiin vasta, kun sitä erikseen pyysin. Myös valtuuston kokouksessa pidetyssä kaavoituskatsauksessa viitattiin tuulivoimaan.
Asia on siis ollut jossain määrin jo esillä. Silti kaipaan edelleen enemmän kuntalaiskeskustelua, tilaisuuksia, joissa kuntalaiset saisivat tietoa hanketilanteesta ja niiden tulevista vaiheista.
Tuulivoimahankkeet koskettavat hyvin laajaa joukkoa kuntalaisia, erityisesti jos voimala-alueilta joudutaan rakentamaan aivan uusia sähkölinjoja eri puolille kuntaa. Nykyiset linjat kun eivät riitä voimaloiden tarpeisiin.
Tämän vuoksi on tärkeää saada kuntalaisten ääni kuuluville, muidenkin kuin maanomistajien. Kunta kaavoitusoikeuden omistajana olisi luonteva taho järjestämään tilaisuuksia myös kuntalaisille.
Olen jo aiemmin pohtinut huolestuneena Pihtiputaan tuulivoimahankkeiden tilannetta. On tullut käsitys että hankkeista mieluusti tunnistetaan hyvät puolet, mutta riskeistä ei juurikaan puhuta. Meillä tuulivoimaa silitetään myötäkarvaan.
Mielestäni kokonaisuus sisältää kuitenkin myös kunnan kannalta sellaisia riskejä, että niistä olisi hyvä tehdä selkeä riskianalyysi. Merkittävimmät riskit ovat esimerkiksi mainehaitta, mikäli rakentamisesta on haittaa asukkaille liian pienten suojaetäisyyksien vuoksi. Olemmeko myöhemmin jatkuvassa valituskierteessä, kun lähiasukkaille aiheutuu voimaloista häiriötä?
Kuntaa tulee kehittää kuntalaisten, ei tuulivoiman näkökulmasta. Yksi riski on rakentamisen aiheuttama luontokato, jonka jälkeen luontomatkailua on vaikea markkinoida.
Rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita, mikä tekee niistä enemmän teollisuusalueita kuin luontokokonaisuuksia. Muutos on peruuttamaton ja vaikutukset vuosikymmeniä eteenpäin.
Kiinteistöverotulojen epävarmuus on mielestäni selkeä poliittinen riski. Tällä hetkellä verotuotto ohjautuu kunnille, mutta kuinka kauan? Jo nyt tiedetään, kuinka valtio velkaantuu huimaa vauhtia muun muassa koronan vuoksi, ja joskus nuo velat lankeavat maksuun. Maan hallitukselta ei ole isokaan päätös alentaa valtionosuuksia niiltä kunnilta jotka saavat tuulivoiman kiinteistöveroja. Silloin se ”helppo raha” on mennyttä, mutta haitat jäävät kuntiin. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, sanoo vanha viisaus.
Voi hyvinkin olla, että kymmenen vuoden kuluttua sähkö tuotetaan aivan muilla tavoin mitä nykyään. Onko meillä silloin kunta ”myllytetty” täyteen turhia torneja? Kaikessa pitäisi pitäytyä kohtuudessa, sama koskee mielestäni myös tuulivoimaa.
Pihtipudas pärjää kyllä ilman massiivista tuulivoimarakentamistakin. Pidetään kuntalaiset mukana keskustelussa ja kunnioitetaan myös luonto- ja maisema-arvoja. Uskon että se on kestävin tapa kehittää Pihtipudasta.
