Pääkirjoitus Heikki Jämsén

Ennakkoluulottomalla kehittämisellä pulpetit täyteen

Pihtiputaalle 50 vuotta sitten saadulla lukiolla on takanaan kuntalaisten vankkumaton tuki. Maakunnan pohjoisella rajalla ymmärretään, kuinka paljon oman kunnan lukio tasoittaa nuorten tietä jatko-opintoihin.

Jyväskylän lyseo voi ylpeillä syntyneensä 150 vuotta sitten maan vanhimman suomenkielisen oppikoulun jatkoksi. Siellä opiskeli myös Lauri Pihkala, Pihtiputaan ensimmäisen kirkkoherran Alexander Gummeruksen nuorimmainen. Tuon ajan pihtiputaalaisille perheille jälkikasvun saaminen yliopistoon oli lähes ylivoimaisen vaikeaa.

Pihtiputaan lukio on korvannut puuttuneita perinteitä erottautumalla koko toimintansa ajan ennakkoluulottomalla kehittämistyöllä.

Lukion johdolla ja henkilökunnalla on ollut valmiutta tarttua valtakunnallisiin kokeiluihin ja uusiin toimintatapoihin niin aktiivisesti, että 4 133 asukkaan kunnan lukiosta on muotoutunut kummajainen, jonka tarjontaan käydään tutustumassa maan rajojen ulkopuoleltakin.

Nuoret voivat maustaa opintojaan lentopallolinjalla, hiihtolinjalla, musiikkilinjalla, partio- ja johtajalinjalla ja heittolinjalla. Erikoistumisen ansiosta lukion oppilasmäärä on kivunnut yli sadan. Opiskelijoista kolmannes tulee muualta kuin Pihtiputaalta. Se on paras todiste lukion vetovoimasta ja kehitystyön onnistumisesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>