Vuosi sitten pienten lukioiden ylioppilasjuhlissa pelättiin, että lukioiden yhdistämispaineet kasvavat hallituksen ajaman lukioverkkouudistuksen takia. Lauantaina lakkiaispäivän tunnelmat olivat paljon huojentuneemmat sekä Pihtiputaan että Kinnulan lukioissa. Maahan oli juuri edellispäivänä nimitetty Juha Sipilän ”perusporvarihallitus”. Uusi hallitus ei ole kohdistamassa leikkauksia suoraan lukioverkostoon, vaikka hallitusohjelmassa kirjattiinkin satojen miljoonien säästöt koulutusjärjestelmään.

Lukion va. rehtori Päivi Mäkelä muistutti Kinnulan keskuskoulun kevätjuhlassa pitämässään puheessa, että vielä viime syksynä suurimpana uhkakuvana oli hallituksen esitys, jossa lukioiden järjestämisluvat olisi pitänyt hakea uudelleen.

— Pienissä lukioissa tätä pidettiin uhkana lukion säilymiselle kunnassa. Eduskuntavaalien läheisyyden vuoksi lukiolupien hakeminen kuitenkin peruttiin, Päivi Mäkelä sanoi.

Mäkelä lainasi keskustan kansanedustajaa Tuomo Puumalaa, joka perusteli lukioiden jättämistä säästöjen ulkopuolelle sillä, että ne on jo säästetty vereslihalle. Lukioissa ei ole juuri enää hallintoa, mistä säästää, kun jäljellä ovat vain rehtori ja kanslisti.

Myös Pihtiputaan lukion rehtori Pentti Räisänen arvioi juhlapuheessaan, että lukioverkkouudistus olisi merkinnyt joidenkin lukioiden historian päättymistä ja joidenkin markkina-alueen laajentumista. Toisaalta Räisänen huomautti, ettei Suomen velkaantuminen päättynyt näihin eduskuntavaaleihin, eli säästöpaineet jatkuvat myös lukiokoulutuksessa.

— Se, missä muodossa ne tulevat esiin uudella hallituskaudella, jää nähtäväksi. Hallitusohjelman mukaan lukiot näyttäisivät selviytyvän pelättyä pienemmillä kolhuilla, Pentti Räisänen arvioi.