Teatteriryhmän paluu Pihtiputaan kirkonkylälle vuosien tauon jälkeen on riemukas tapaus. Sirpa Masalinin dramatisointi ja ohjaus Molièren Luulosairaasta on ihanan kaistapäistä menoa. 50 minuuttia hujahtaa niin ettei huomaakaan.

Seitsemän näyttelijän tiivis ryhmä pelaa loistavasti yhteen. Groteski farssivaihde on koko ajan täysillä pykälässä, mutta hallitusti.

Karri Paananen on luulosairaana Arganina sympaattinen surkimus. Hän jatkaa siitä, mihin jäi Elämäjärven hienoissa rooleissaan. Elina Masalinin elastinen palvelijatar Toinette nousee melkein päärooliin. Hän sätkii ja sinkoilee energisesti läpi näytelmän kuin paukkujyvä.

Hulluttelun ovat täysin sisäistäneet myös muut näyttelijät. Lisäksi heidän loppukumarruksensa on toteutettu valloittavimmalla tavalla, mitä olen koskaan nähnyt. Kumarrusten taustalla soiva ranskalainen laulu on kerrassaan huikea.

Luulosairas menee vielä kolmesti Putaanvirran koulun salissa. Kannattaa mennä katsomaan.

Mutta miten kävikään kirjailija Molièren? Hän näytteli itse Luulosairaan pääroolia ja sai sairaskohtauksen kesken esityksen. Molière kuoli pari tuntia myöhemmin vuonna 1673. Eli hän ei ollut luulosairas.