Kiinasta on aina kuulunut kummia. Kiinalaiset ryhtyivät jo 600-luvulla painamaan uutisia paperille. Eurooppalainen sanomalehdistö syntyi vuonna 1609 Saksassa. Suomessa lähdettiin liikkeelle tammikuussa 1771, kun Turussa julkaistiin ensimmäinen numero lehdestä nimeltä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo.

Viime vuosiin asti lehtien ja kirjojen ylivoimaisena julkaisualustana on toiminut paperi. Mahtiasemasta kertoo se, että paperinkulutus on päässyt yhdeksi mittariksi maiden ja maanosien välisissä hyvinvointivertailuissa.

Paperin valmistuksella on ollut tärkeä osa myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Moni suomalaiskaupunki on kasvanut paperitehtaan ympärille.

Paperi näyttää kohdanneen vakavan kilpailijan nopeasti kehittyvistä sähköisistä välineistä. Älypuhelimet, lukulaitteet ja taulutietokoneet mahdollistavat sen, että kohta lähes jokaisen kansalaisen taskussa pullottaa pienoistietokone, joka toimii vähintään puhelimena, lehtenä, kirjana, kirjoituskoneena, kirjastona, kamerana ja pelilautana.

Nykykäsityksen mukaan sähköisten tiedonsiirtovälineiden kehittyminen johtaa väistämättä siihen, että painaminen paperille loppuu. Asiantuntijat ovat eri mieltä lähinnä siitä, missä aikataulussa massamuotoinen paperiteollisuus ja tehdasmaiset painolaitokset jäävät historiaan. Paperia tarvitaan aina, mutta sille painamisesta ja paperisten tuotteiden kotiinkantamisesta tulee jollakin aikavälillä kallista.

Myös jokaisen paikallislehtikustantajan on oltava mukana sähköisen tiedonvälityksen kehityksessä. Kotiseudun Sanomien uutisia on julkaistu netissä jo viisitoista vuotta. Perjantaina avataan entistä monipuolisemmat kotisivut. Lehden voi tilata myös pelkästään sähköisessä muodossa. Tuoreen Kotsarin voi lukea jo nyt näytöltä missä päin maailmaa tahansa.

Onneksi uutinen paperilehtien kuolemasta on ennenaikainen. Posti tuo keskiviikkoisin paperille painetun Kotsarin tilaajalle vielä pitkään.