Päästä vedettyä Juha Kivinen

Puhelinlangat laulaa ja sekoilee

Ajelin taannoin firman autolla Muurasjärvelle ja innostuin pitkästä aikaa kuuntelemaan radiosta Puhelinlangat laulaa -toivekonserttia.

Pienempänä se soi useinkin kotona, mutta aikuisiällä Puhelinlangat ja minä emme ole tulleet oikein kohdanneeksi. Olihan tuota legendaarista ohjelmavanhusta velho seurata hetken aikaa. Tuntui, ettei maailma olekaan hirveästi muuttunut.

En kiinnittänyt niinkään huomiota musiikkiin, vaan kahden naistoimittajan jutusteluun soittajien kanssa. Eniten ihmetytti, miksi puheluita ei ruvettu jo lopettelemaan, vaikka siihen olisi ollut selvästi aihetta.

Toki iltaan mahtui myös hyviä tarinaniskijöitä, mutta toisten kanssa juttu kulki yhtä jäykästi kuin entisen miehen riiureissulla. Silti naiset yrittivät panna sinnikkäästi uutta matoa koukkuun, kuten vaikka:

— Onko sulla siellä kukkia maljakossa?

No olihan siellä kukkia ja vielä istutettunakin, mutta homma ei tahtonut silti edetä. Lopulta pitkän kuulustelun jälkeen koitti armahdus kaikille osapuolille, kun toivelevy pantiin soimaan.

Välillä saatiin kuunnella piinallisen pitkää hiljaisuutta. Sen katkaisi lopulta kotimainen small talk, jonka parhaita paloja ovat ”joo-o”, ”kyllä” ja ”semmosta”.

Kun juttua jälleen keksittiin, alettiinkin puhua toisen päälle ihan samaan aikaan. Kun siitä säikähdettiin, oltiin taas hetki mykkänä. Sitten kumpikin aloitti uudestaan yhtä aikaa. Keskustelu oli kuin ajaisi neliskulmaisilla renkailla. Äskeinen esimerkki on kyllä tuttua muualtakin kuin Puhelinlangoilta.

Ja totta kai joku soittelee aina myös huppelissa, sillä onhan perjantai. Hieman maistaneet pääsevät näemmä lähetykseen asti, vaikka kenellekään ei tule yllätyksenä se, että niissä puheluissa tahtoo olla vielä vähemmän tolkkua.

— No kun mä nyt vaan haluun kuulla sen kappaleen, tiuskaisi eräs väsyneempi kaveri. Se olikin ainoa järkevä lause miehen suusta.

Puhelinlangat laulaa toimisi sosiologian opiskelijan tutkimusaineistona. Siitä voisi irrota matskua graduun, sillä Yleisradioon soittaa läpileikkaus suomalaisista perjantai-illan viettäjistä.

Itse en ole radioon rimputellut, mutta toivelevyjä sain pari kertaa läpi lukioikäisenä Rockradion Toivelevyihin ja Hectorin Pop Eilen Tänään -ohjelmaan.

Ai niin. Tulinhan myös paljastaneeksi, kuinka Costello Hautamäki pölli Popedan Kuuma kesä -biisin suoraan Mud-yhtyeen kappaleesta Hair Of The Dog. Kirjoitin siitä Rockradioon Aki Sirkesalo -vainaalle, joka pani molemmat sävelmät soimaan peräjälkeen. Se oli siinä!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>