Rehevöityneen ja varsinkin kesällä pahasti kuivahtamaan päässeen Saanijärven vedenpinnan nostaminen on etenkin mökinomistajien toiveissa parinkymmenen vuoden ajan, mutta vasta nyt näyttää siltä, että asiassa voitaisiin päästä tositoimiin, jos maanomistajat sen sallivat.
Pihtiputaan kalastuskunta ja kunta järjestivät tilaisuuden, jossa tunnusteltiin ranta-asukkaiden kiinnostusta pinnannostoon. Läsnäolijoista vain yksi vastusti suoranaisesti hanketta. Enemmän erimielisyyttä syntyi padon paikasta.
Kokous äityi välillä kiihkeäksi. Nostohanketta esitelleen Ely-keskuksen vesisistöinsinöörin Timo Sokan puhe tahtoi ajoittain hukkua sekavan mölinän ja päällepuhumisen alle.
Hankkeen toteuttamiseksi riittää, että kolme neljäsosaa maanomistajista puoltaa sitä. Timo Sokka totesi, että on kalastuskunnan harkinnassa, haluaako se lähteä tekemään lupahakemusta. Sokka huomautti, että hanketta vastustaville joutuu helposti maksamaan korvauksia tulvahaitoista.
Lopulta saatiin sovittua, että Pihtiputaan kalastuskunta lähettää Saanijärven rantojen maanomistajille kirjeet, joissa pyydetään suostumusta alimman vedenpinnan nostamiseen 30 sentillä Saanijokeen rakennettavan pohjapadon avulla.
Jos suostumuksia tulee riittävästi, kalastuskunta lähettää lupahakemuksen, ja päätöstä voidaan odottaa aluehallintovirastolta 1-1,5 vuoden päästä. Timo Sokka arvioi, että pohjapatoa päästäisiin rakentamaan aikaisintaan vuonna 2017.
Saanin vedenpinnan nostamiseksi ruvettiin puuhaamaan hankehakemusta jo vuonna 2006. Neljä vuotta sitten päästiin niin pitkälle, että padon rakentamisesta saatiin aikaan suunnitelma kunnan ja ympäristökeskuksen rahoituksella.
Heti seuraavana vuonna tuli kuitenkin takapakkia, kun vesilakia uudistettiin. Lakia tulkittiin siten, että järvien pinnannostot vaatisivat aina tilusjärjestelyjä, kun kiinteistön raja muuttuu rannassa. Se taas tulisi hyvin kalliiksi. Tämän takia vedenpinnan nostot menivät jäihin koko maassa.
Vasta viime kesänä alkoi Etelä-Suomessa tulla päätöksiä uusista nostohankkeista, kun huomattiin, ettei laki olekaan niin tiukka. Maanmittauslaitokselta saatiin myös lausunto, jonka mukaan Saanijärven rannoilla ei tapahdu niin mittavaa veden alle jäämistä, että tilusjärjestelyjä tarvittaisiin.
Saanijokeen on suunniteltu pohjapatoa noin kolmensadan metrin päähän joen suusta. Padosta aiotaan tehdä kiviverhoiltu ja luonnonmukaisen näköinen. Patopenkereen sisään tulee 30-senttinen putki, joka takaa, että vettä riittää myös alempana joessa.
