Tekemistä riittää, jos kysely Wiita-unionin työntekijöiden työhyvinvoinnista pitää yhtä totuuden kanssa.

Työhyvinvointikyselyn tulokset viittaavat siihen, että työssä viihdytään entistä heikommin. Samasta asiasta kertonee sekin, että entistä harvempi vaivautui vastaamaan.

Kunnanvaltuustossa arvioitiin vastausinnon vähentyneen, koska kyselyiden vaikutuksiin ei uskota. Työntekijöistä tuntuu, että kyselyitä tehdään muodon vuoksi eivätkä tulokset johda toimiin.

Kyselyn yksi painopistealue oli esimiestyöskentely. Vastaajalta kysyttiin, saako hän esimieheltään tarvittaessa tukea, palautetta ja kokeeko hän esimiehen toiminnan oikeudenmukaiseksi. Tietoa kerättiin myös työpaikan ilmapiiristä, tiedonkulusta, suhteista työtovereihin, vaikutusmahdollisuuksista työhön, kyvystä ratkaista ristiriitoja, mahdollisuuksista koulutukseen ja työterveyshuollon toimivuudesta. Omin sanoin sai luetella epäkohtia ja listata parantamisesityksiä.

Kysymykset kattoivat hyvin työelämän ongelmakohdat. Jopa sitä udeltiin, kuinka moni suosittelisi nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. Tulokset olivat karuja. Teknisessä toimessa ja sivistystoimessa suosittelijat olivat todella harvassa, kuormittavuudestaan puhuttaneessa perusturvassa tilanne oli hieman parempi.

Kysely osoitti, että esimiestyöskentelyssä on toivomisen varaa. Työntekijät toivovat johdolta enemmän tukea, palautetta onnistumisesta, puolueettomuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Työhyvinvointi uhkaa jäädä tehokuurien jalkoihin. Säästöjä haetaan toinen toistaan seuraavilla asennemuokkauksilla, tehostamistoimilla ja organisaatiouudistuksilla. Ne esitellään moderneina innovaatioina, mutta niiden mahdollisesti tuottamat tulokset kootaan tuttuun tapaan kiristämällä työtahtia, vähentämällä väkeä, kieltämällä sijaisten palkkaaminen ja synnyttämällä pelon ilmapiiri, jossa työntekijä katsoo viisaimmaksi vaieta. Kaiken kruunaa vastuuhenkilöiden ja johdon karkaaminen entistä kauemmaksi.