Pihtiputaan lukion rehtori Pentti Räisänen oli ylioppilasjuhlapuheessaan toiveikas koulunsa tulevaisuudesta, vaikka pienissä lukioissa on jännitetty hallitusohjelmaan kirjattua 30 miljoonan euron leikkausta lukiomenoihin.

Pentti Räisänen kertoi, että vaikka supistuksen kohdentamisesta ei ole tarkkoja päätöksiä, opetusministeriön virkamiehiltä on kuultu suunnitelmista, joiden mukaan ainakin harvaan asuttujen alueiden lukioiden valtionosuuslaskelmissa otetaan huomioon lukioiden välinen etäisyys, asukastiheys ja kunnan koko eli etäisyydet kunnan rajoilta keskustaan.

— Nämä parametrit auttaisivat keskisen ja pohjoisen Suomen lukioiden hengissä säilymistä, Räisänen sanoi.
Pihtiputaan lukion 46. lukuvuotta rehtori piti onnistuneena. Koulu sijoittui lukioiden vertailussa parempaan puolikkaaseen maakunnallisessa ja valtakunnallisessa vertailussa.

— Myös lukion opiskelijamääräkehitys jatkui positiivisena jo toisena perättäisen lukuvuotena ja oli tammikuun tilastointipäivänä 107. Tavoitteet ovat tätäkin korkeammalla ja nykyisellä lukion kustannusrakenteella kasvun varaa olisi noin 120 opiskelijaan, Räisänen arvioi.

Kinnulan lukion rehtori Anitta Hakkarainen piti juhlapuheessaan itsestään selvänä, että lukion perustehtävää on kirkastettava.

— Aineopettajajuuspohjaisessa lukiojärjestelmässä tärkeä kysymys on, miten voimme vahvistaa laaja-alaisten kokonaisuuksien hallintaa. Nyt lukio näyttäytyy ulospäin kovin sirpalemaiselta eikä tietojen yhdistämiseen oppiaineiden välillä ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Hakkaraisen mielestä arvioinnin uudistamisessa on isona kysymyksenä, mikä on sitä osaamista, jota koulun pitäisi tuottaa perusopetuksen ja lukion päättyessä ja millä oppimis- ja opetustapahtumaa sekä tietoja ja taitoja muutetaan.