Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi yhtä äänestystä lukuunottamatta sutjakkaasti kunnan ensi vuoden talousarvion, joka jää lähes 190 000 euroa alijäämäiseksi. Kokouksen päähuomion vei valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Valtuutetut kauhistuivat valtion kiristystoimia, jotka rokottaisivat eniten juuri pieniä maaseutukuntia.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoi, että Pihtipudas menettäisi 1,3 miljoona euroa valtionosuuksia vuodessa, ja sen lisäksi hallituksen rakennepaketissa kunnille kaavaillaan vielä kahden miljardin säästötalkoita.

— Kuinka sen jälkeen kunta pystyy selviytymään peruspalvelujen tuottamisesta? Esitys on suorastaan vastuuton, Kinnunen sanoi.

Ari Kinnunen ihmetteli, kuinka valtionosuusuudistus voi lisätä kannustavuutta pienissä kunnissa, jos rahaa lisätään vain niille, joilla menee muutenkin hyvin. Äänekoski voittaisi kolme miljoonaa, Jyväskylä kymmenen miljoonaa ja Helsinki sata miljoonaa euroa.

Ari Saastamoista (sd) harmitti suunnattomasti, että uudistuksesta kärsivät ne kunnat, jotka ovat kovan infran ulkopuolella. Marko Tiainen (ps) nimitti uudistusta syrjäseutuja sorsivaksi ja toivoi, ettei se mene läpi.

Juuso Lahtinen (kok) hymähti, että ainoa asia, mihin uudistus kannustaa, on muuttamaan maaseudulta kasvukeskuksiin.

— Nyt pitää vain pyrkiä näyttämään herroille, että täälläkin pystytään asumaan, Lahtinen tuumasi.

Seppo Kahilainen (sit) toivoi, että kaikki ottaisivat nyt asian tosissaan ja pyrkisivät painostamaan päättäjiä, sillä joka ryhmällä on yhteyksiä ylemmäs.

— Kunnat käyvät selviytymiskamppailua ja valtiovalta on niiden suurin uhka, Kahilainen totesi.

Ari Kinnusen mukaan valtionosuusuudistus tietäisi Pihtiputaan kunnalle 37 työntekijän lähtöä. Kunnanjohtaja varoittelikin valtuutettuja lisäämästä kunnan henkilöstömäärää kovin runsaasti, koska väen karsiminen olisi sitä vaikeampaa tulevaisuudessa.