Lukijalta Lukijalta

Nimismiehen kiharat ovat vanhaa perua

Vuoden 2013 viimeisessä ”Päästä vedettyä” -jutussa Heikki pähkäili tienpitoon kuuluvan otsikossa mainitun termin syntyä.

Ehkäpä näin ikämiehenä ja vanhojen muisteluun taipuvaisena saatan valaista asiaa hiukan.

Muistan pikkupoikana isäni (syntynyt vuonna 1888) maininneen termin, kun kumipyöräkärryillä ajeltiin myllymatkalle ja rattaat hytkyivät niin, että jyväsäkit liikehtivät perälautaa koti järkyttäen kärryjen painopistettä.

Isä-Otto tokaisi: ”Toas o nimismiehe kiharoilla melekee koko tie.”

Autoliikenne oli nitkutellut tienpinnan savi-hiekkaseoksen sateen jälkeen poikittaisille laineille, joista myllykuormakin sai kärsiä.

Luulen sanonnan juurten ulottuvan aika kauaksi. Ruotsin Kuningas oli vuosien 1347 ja 1442 käskykirjeellään määrännyt kylänmiehet raivaamaan teitä ja tekemään siltoja jokien yli.Kaiketi siksi että veronkantajat pystyisivät hommansa hoitamaan.

Sama määräys siirtyi Ruotsin lakiin vuonna 1734 ja siitä edelleen Tsaarin ajalle.

Valvonta kuului kihlakunnanoikeudelle ja sitä toteutti nimismies.

Vuonna 1883 jaettiin tiet yleisiin ja yksityisiin. Valtio vastasi yleisistä ja tiekunnat yksityisistä, kuten kyläteistä, jotka olivat manttaalinomistajain vastuulla osuuksiensa mukaan.

Nimismies valvoi edelleen kiharoitaan, kunnes kuntiin tulivat tielautakunnat itsenäisyyden ensi vuosikymmenellä vähitellen sen mukaan, kuinka päätöksiä saatiin aikaiseksi.
TVH alkoi vastata kaikkien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vasta vuonna 1948.

Nimismiehet voivat huokaista helpotuksesta Putaallakin kaiketi jo 1930-luvulla ja jättää kiharoiden vahtimisen toisten huoleksi!

Olen havainnut Reisjärventietä ajellessani toisenlaisen ilmiön: keväisin asvaltin pintaa aukeaa pitkittäisiä uria, roudan aikaansaamia kaiketi.

Olisivatkohan nämä ”tiemestarin takavakoja”, kysyn itseltäni?

Nuo Heikin mainitsemat nelostien pikaisesti ilmestyneet kuopat saattaisivat olla vaikka liikenneministerien ”hymykuoppia”!? Onhan meillä peräkkäin ollut kaksi tomeraa liikenneministeriä, jotka tarmolla ovat käyneet käsiksi tiestön ongelmiin.

Taitavat vain nykytilanteessa tomerien naistenkin hymyt hyytyä, kun valtion rahoja vartioiva kolmas rouva vetää pussin suuta kireälle!

Ja siltarahaakin pitäisi jostain löytyä.

Mutta Irwinin sanoja lainatakseni: ”Kun rahat eivät riitä, jukolauta!”

Lauri Jämsén
Etäalavekylläine

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>