Valtuustossa päätöksiä tehdään pitkälti sen tiedon varassa, mitä asian esittelijä valtuutetuille antaa. Valtuutetuilta omaehtoinen tiedon etsintä ei ole kiellettyä, vaan se on jopa toivottavaa.
Kuuskaistan talousvaikeudet eivät alkaneet rahoitusmarkkinoiden kiristymisestä. Julkiset rahoitustuet jäivät saamatta, koska yhtiöllä ei ollut alun alkaenkaan tukiin tarvittavaa omarahoitusosuutta.
Kuuskaistan toiminta on ollut tappiollista jo vuodesta 2003 lähtien, taseet miinuksella vähintään 10 miljoonaa euroa. Miksi tällainen yhtiö valittiin operaattoriksi?
Nämä seikat ovat olleet vastuussa olevien päättäjien tiedossa alusta asti. Vastaukseksi ei riitä, ettei ollut muita tarjoajia.
Ainoana tarjoajana yhtiön hinnoittelu on ollut päätä huimaava, verrattuna muihin alalla toimiviin yrityksiin.
Kaapelinvedot aloitettiin useassa kunnassa saman aikaisesti, vaikka rahoitus oli epävarma.
Kuuskaista oli lähdössä myös Päijät-Hämeen valloitukselle ”Keski-Suomen konseptilla”. Onko konseptina raapia osa verkosta maahan ja ilmoittaa sitten, etta rahat on loppu?
Padasjoella huomattiin yhtiön omarahoituksen puute ja matka tyssäsi sinne.Johtuiko omarahoituksen puute siitä, että Keski-Suomessa tajuttiin vihdoinkin vääntää rahahanat kiinni?
Vuonna 2013 meni toimitusjohtaja vaihtoon, edellinen kun jäi kiinni törkeästä petoksesta. Petokset hän oli tehnyt ollessaan 6netin palveluksessa kuusiokunnissa. Kuusiokunnille toiminnasta aiheutui noin 300 000 euron vahingot.
Itseäni ainakin mietityttää, että tällainen herra on ollut hoitamassa Keski-Suomen laajakaistahanketta. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Keski-Suomen Liitossa hanketta kilpailuttanut Tapio Saarinen.
Jyväskylän yliopiston dekaani Pekka Neittaanmäki on myös kunnostautunut Kuuskaistan puolestapuhujana. Onko tuo ihmekään? Neittaanmäki on laajakaistapäätöksistä vastuussa olevan maakuntajohtajan Anita Mikkosen puoliso. Piiri pieni pyörii…
Alkuperäiseen laajakaistatyöryhmään kuulunut Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen toi lehtikirjoituksessaan ensimmäisenä esiin hankkeen isot riskit. Riskien esiintuominen herätti päättäjissä paheksuntaa, Rusasen olisi pitänyt olla hiljaa epäkohdista. Rusasen kirjoituksen jälkeen puolet kunnista on alkanut etsiä muita vaihtoehtoja.
Kuuteen miljoonaan nousevat takaukset, pitkät laina-ajat sekä korkojen nousu yhdistettynä vähäiseksi jääneeseen liittyjämäärään on syytä ottaa vakavasti. Nykyiset liittyjämäärät eivät riitä lainanhoitokustannuksiin täällä eikä muualla.
Pihtiputaalla ei välttämättä selvitä edes koroista.Liittyjiä pitäisi ennusteiden mukaan olla moninkertainen määrä. Olen valtuustossa tuonut tätä epäkohtaa esille tuloksetta, tosin eräällä hanketta puoltavalla valtuutetulla oli tähän lääke. Pienituloiset voivat hakea liittymäänsä varten pankkilainan.
Hankkeen jatkumisen kannalta on Pihtiputaalla ajateltu sulkutilikäytäntöä, eli rahaa annetaan sitä mukaa kun työt etenee. Käytännössä tämä ei onnistu, koska ensin pitää maksaa Kuuskaistan yli 4 miljoonan euron velat aliurakoisijoille. Lisää maksamista kunnille on tulossa myös huonosti asennettujen kaapeleiden korjaamisesta. Paljonko näihin uppoaa paljon puhutusta miljoonan EU-tuesta?
Hanketta on vastustettu Keski-Suomessa yli puoluerajojen, ei pelkästään Perussuomalaisten osalta.
Laajakaistahankkeiden loppuun vieminen nykyisellä aikataululla on osoittautunut mahdottomaksi.
Valtakunnallisesti valmiiksi saadaan määräaikaan mennessä korkeintaan puolet verkosta, lisäksi on tulossa laki, joka velvoittaa kunnat selvittämään lainatakaustensa riskit.
Kuntalaisten rahat eivät ole tarkoitettu konkurssiyritysten pelastamiseen.
Olisiko aika miettiä vaihtoehtoja? Nopeita ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä emme vastusta.
Marko Tiainen
Perussuomalaiset
