Pihtiputaan kalastuskunnan asioitten hoito on mennyt nykyisen hoitokunnan aikana melko lailla takapakkia. Asioitten hoito on kyyläämistä ja salassa eteenpäin vientiä. Kun ei ole osaamista eikä arvovaltaa, pitänee valita tällainen tie.
Hyvässä muistissa on entisten puheenjohtajien Laitisen Olavin ja Luomalan Mikon kunnioitusta herättänyt, sarkastista huumoria viljellyt johtamistapa. Eipä niitä ristiriitoja silloin juuri ollutkaan.
Tuorein esimerkki salailusta on tämä nyt esillä oleva Saanijärven ravustuksesta päättäminen. Kalastuskunta teki päätöksen 29.3. vuosikokouksessa ravustuksen sallimisesta Saanijärvessä. Päätös on looginen, sillä kalastuskunta toteaa toimintakertomuksessaan, että järvessä on hyvä rapukanta. Sanoisin, että se on yksi Keski-Suomen parhaista.
Jätetyn oikaisuvaatimuksen jälkeen, hoitokunta ehdottaa ravustuksen täydellistä kieltämistä Saanijärvessä ja siihen liittyvissä joissa ja puroissa. Perusteena esitetään, että jotkut ravustajat ovat ravustaneet liian lähellä kesämökkejä. Taitaa olla niin, ettei kirjallista dokumenttia valituksista löydy.
En ymmärrä perusteluja. Kalastuskunnan tehtävänä on valvoa toimintaa alueellaan, myös ravustusta. Tätä ei ole pystytty hoitamaan, koska erilaisten sohlausten jälkeen oli liki pari vuotta tilanne, ettei kalastuskunnalla tai kalastusalueella ollut ensimmäistäkään valvojaa.
Kalastusalueella on nyt pari valvojaa, mutta määrärahat ovat pienet. Esityksestäni niitä hieman korotettiin Pihtiputaan kalastusalueen kokouksessa. Pihtiputaan kalastuskunta ilmeisesti luotti siihen, että kalastusalue maksaa kaiken valvonnan, eikä varannut määrärahoja omaan valvontaan talousarviossa. Hölmöläisten hommaa.
Se seikka, että joku on mahdollisesti ravustanut liian lähellä kesämökkiä, ei minun oikeustajulla ajateltuna voi olla peruste ravustuksen kieltämiseen kaikilta ja koko järvestä. Onhan se suunnilleen sama, jos joku palaisi Asematiellä ratista, niin otettaisiin kaikilta kortit varalta pois.
Asia on esillä osakaskunnan ylimääräisessä kokouksessa 28.5. Puoletkaan niistä ihmisistä, joita asia koskee, ei tiedä, että ravustus yritetään kieltää kokonaan. Mistäpä tietäisi, kun johtokunta ei tiedota ja nettisivut eivät ole ajan tasalla. Näyttäisi siltä, että Pihtiputaan kalastuskunta ottaa lähitulevaisuudessa savumerkit uudelleen käyttöön tiedottamisessa.
Jotta kaikki olisi täydellistä, niin osakaskunnan kokous 28.5. ei ole sääntöjen mukaan koolle kutsuttu ja siten se ei päätöksiä voi tehdä.
Hoitokunnan kannattaisi keskittyä miettimään, miten kalastuskunta saisi asiansa järjestykseen. Talousarvio on aivan kurallaan, jos ravustuksen tulot jäävät kalastuskunnalta saamatta.
Olisiko aika kyyläämisen ja salailun sijaan keskittyä asialliseen ja oikeaan tiedottamiseen ja nettisivujen hoitoon kuten laillinen osakaskunnan kokous 29.3. esitti.
Kalastuskunnan perustehtäviäkin kannattaisi hoitokunnan sisällä kerrata.
Palataan asiaan, kun Pihtiputaan kalastuskunta saa laillisesti koolle kutsutun kokouksen aikaiseksi.
Onni Nykänen