”Lapsesi iloitsee musiikista. Hän lauleskelee, hyräilee ja kenties tunnistaa tuttuja sävelmiä. Musiikki on voima, joka saa lapsesi pienet jalat tanssahtelemaan tai mielen rauhoittumaan. Hän nauttii siitä. Haluaisitko antaa lapsellesi elämän pituisen kipinän musiikin, laulamisen ja soittamisen parissa?”

Tähän on mahdollisuus mm. alle kouluikäisille lapsille suunnatussa musiikkileikkikoulussa, jossa lapsi pääsee tutustumaan musiikin maailmaan leikin kautta.
Muskarissa me laulamme, liikumme, soitamme ja loruilemme yhdessä leikin innoittamana. Kuuntelemme myös musiikkia ja yhdistämme sitä luontevasti mm. kuvalliseen ilmaisuun.

Vaikka päätavoitteenamme onkin lasten myönteisen asenteen herättäminen musiikkia kohtaan sekä lapsen kokonaispersoonallisuuden tasapainoinen kehittäminen ja tietysti sosiaalisen kasvun edistäminen, toimintamme luo lisäksi pohjaa myös musiikin tiedollisille ja taidollisille valmiuksille.

Musiikki on erityinen äänisignaali, jonka on todettu vaikuttavan voimakkaasti aivotoiminnan kehittymiseen jo sikiövaiheessa. Siten jo vastasyntyneellä on olemassa musiikillisia taitoja; vauva oppii tunnistamaan rytmejä ja melodioita. Tutkimuksissa on havaittu, että musiikkiharrastuksen aloittaminen aikaansaa merkittäviä muutoksia aivojen kuulo-, tunto- ja motorisessa järjestelmässä. Näitä säätelevät aivojen alueet ovat laajentuneet ja lapsen tarkkaavaisuus on kohentunut.

Musiikilla ja puheella on läheinen yhteys, sillä kieli ja musiikki koostuvat samankaltaisista elementeistä; rytmistä, äänen kestosta ja korkeuksista.

Lisäksi erityisesti lastenlauluille on tyypillistä, että sävelkorkeus vaihtuu jokaisen tavun kohdalla ja näin ollen jo pieni lapsi oppii tunnistamaan ja erottelemaan tavurajoja.

Vaikka lapsi ei vielä ymmärtäisikään puhetta, hänelle kannattaa kuitenkin laulaa ja loruilla, sillä tavurajojen tunnistamisen on todettu auttavan myöhemmin äidinkielen ja myös vieraiden kielten oppimisessa.

Musiikkitoiminta, vaatimatonkin sellainen, harjoittaa kuulotarkkuutta, jota tarvitaan kirjoittamisessa ja lukemisessa. Lisäksi erilaiset motoriset taidot kehittyvät, kun lapsi soittaessa harjaantuu käyttämään molempia käsiä ja jalkojakin tarkasti ja taitavasti.

Tutkimuksissa on myös todettu, että lapset, jotka ovat harjaantuneet tuottamaan ja kuuntelemaan sanarytmejä, oppivat lukemaan muita lapsia varhaisemmassa iässä.

Musiikkia voidaan pitää myös matemaattisena kielenä, joka mm. aika-arvoineen tukee myöhemmin kouluiässä murtolukujen oppimista.

Musiikillisten rakenteiden (AB tai ABA jne.) hahmottaminen edistää jatkossa kokonaisuuksien hallintaa. Tutkimukset musiikkiharrastuksen vaikutuksista matematiikan oppimiseen jatkuvat.

Musiikkiharrastus kehittää monella tapaa myös keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuustaitoja. Sen avulla voi oppia työskentelemään keskittyneesti vaikka ympärillä on ääniä ja ylläpitämään pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden taitoja.

Leikki-ikäisten lasten ryhmissä on tutkittu ohjatun musiikkitoiminnan vaikutusta yhteisöllisyyteen. Tällaisissa ryhmissä mukana olleet valitsevat yleensä mieluummin yhdessä toimimisen ja leikkimisen kuin yksin olemisen.

Näin ollen myös yhteisöllisyys, ryhmätaidot, vuoron odottaminen ja vastuun ottaminen yhteisestä tekemisestä alkavat kehittyä jo varhain lapsena.

Lapsena aloitettu musiikkiharrastus on siis laajasti hyödyllinen ja auttaa läpi elämän. Suomessa alle kouluikäisille suunnattua, tavoitteellista musiikkikasvatusta toteuttavat erilaisten tahojen ylläpitämät musiikkileikkikoulut.

Pihtiputaalla ja Kinnulassa musiikkileikkikoulutoimintaa järjestää Viitasaaren alueen musiikkiopisto, joiden ensi syksyn muskari- ja soitinvalmennusryhmissä on vielä paikkoja vapaana. Tarkempia tietoja voi kysellä muskariopettajalta, puhelinnumerosta 044-459 7307.

Varhaisiän
musiikinopettaja
Merja Tarvainen
Viitasaaren alueen
musiikkiopisto

Musiikin vaikutusta aivoihin ovat tutkineet:
Vesa Putkinen PsT, tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä sekä professorit Mari Tervaniemi ja Minna Huotilainen Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

Väitöskirja aiheesta:
Putkinen, Vesa 2014. Musical activities and the development of neural sound discrimination. Helsingin Yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42756