Päästä vedettyä Krista Kajuutti

Paluu koulun penkille

Kesän viimeistä Päästä vedettyä viedään, äkkiä se aika taas humahti. Parin viikon kuluttua palaan opintojen pariin, syömään opiskelijahintaista ruokaa ja tutustumaan uusiin opiskelijoihin.

Laskeskelin, että omasta koulun aloituksestani on nyt 15 vuotta. Ensimmäinen oma reppu, jännitys, ykkösluokan ihana opettaja ja luokkakaverit muistuvat mieleen.

Monet asiat ovat tuosta muuttuneet niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Viime viikolla opetushallitus julkaisi uudet suositukset perusopetuksen uusista mallikirjaimista, jotka tulevat käyttöön syksyllä 2016. Käytännössä kaunokirjoitus jää kokonaan pois, ja sen tilalla opetetaan jatkossa tietokoneella kirjoittamista.

Ensimmäistä kertaa mallikirjaimistot julkaistaan suomalais-ruotsalaisen kirjainten lisäksi myös pohjoissaamen, inarinsaamen, koltansaamen ja romanikielen kirjaimista. Onneksi näiden suomalaisten kielten tärkeyteen ollaan herätty.

Kaikki muutokset eivät kuitenkaan voi aina olla hyviä. Vielä 20 vuotta sitten Pisa oli vain kalteva torni jossakin päin Italiaa. Sitten tuli PISA, isoilla kirjaimilla. Suomalaiset ipanat pääsivät parrasvaloihin, minä siinä joukossa. Suomalaisten itsesääli laantui hetkeksi, mehän olemme jopa hyviä jossakin. Sitten nousi seinä vastaan.

Suomalaisten peruskoululaisten oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti viime vuosina. Entistä harvempi lukee englannin ja ruotsin ohella kolmatta tai neljättä kieltä.

Hallituksen opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset eivät ainakaan nosta tilastoja. Vaan kun kyse ei todellisuudessa ole tilastoista. Leikkaukset kohdistuvat paitsi oppimistuloksiin myös lasten hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. 

Suuret luokkakoot ja avustajien puute jättävät luokan hiljaisimmat huomiotta. Opettajilla ei ole aikaa puuttua luokan dynamiikkaan, kun pitäisi saada taottua lasten päähän kaikki eri jäkälälajit. 

Kyse ei ole Pisa-tuloksista. Kyse on siitä, että panostus koulutukseen on panostus hyvinvointiin. Jos lapsi jätetään huomiotta jo alakoulussa, on muotisanamme syrjäytymisvaara erittäin suuri.

Hallinto ja aikuiset kaipaavat tehokkuutta, tilastohuippuja ja suorittamista. Lapset taas kavereita, onnistumisen kokemuksia ja luotettavaa aikuista.
Hyväksi todettua ei aina kannata muuttaa, vaikka kuinka pitäisi säästää ja innovoida. Suomalainen koulujärjestelmä oli Pisa-tulosten kärjessä syystä. Syystä, että Suomessa lasten on turvallista sekä motivoivaa käydä koulua ja opettajankoulutus on maailman huippua.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>