Näyttää siltä, että hallitus on tietoisesti lähtenyt yhteistyöpolitiikasta vastakkainasettelun, riidankylvämisen ja palkansaajien kurmuuttamisen tielle.
Maan hallituksen yksipuolinen ilmoitus luoda pakottavaa lainsäädäntöä työnantajien eduksi järisytti eilen suomalaista sopimisen kulttuuria.
Näillä toimilla toteutuessaan voi olla pysyviä ja pitkäaikaisia vaurioita tuloksia tuoneelle sopimusyhteiskuntamallille. Tiistai oli musta päivä sopimusyhteiskunnalle.
Kuvaavaa tilanteelle on, että eduskunnassa käytiin yksituumainen keskustelu siitä, miten kolmikantayhteistyöllä on saavutettu poikkeuksellisen merkittävä eläkeuudistus.
Samanaikaisesti hallitus järjesti tiedotustilaisuuden kertoakseen, että kolmikantayhteistyötä ei tarvita ja että hallitus tekee yksipuolisia palkansaajien ansioihin, työaikoihin, sairasajan korvauksiin, yli- ja vuorotyön ehtoihin liittyviä merkittäviä heikennyksiä.
Nämä esitykset koskettavat erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ja muutenkin pienipalkkaisia työntekijöitä vaikutuksiltaan kaikkein rankimmin.
Hallituksen pyrkimykset tehdä niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä nykyisen sopimuskauden umpeuduttua on periaatteellisesti erittäin merkittävä työmarkkinoiden ja vapaan sopimustoiminnan vastainen toimenpide.
On syytä epäillä, että tällaiset aikeet ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisia. Tämä seikka tulee selvittää välittömästi.
Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että hallituksen toiminta vaikeuttaa tulevia työmarkkinaneuvotteluja, ja ajateltujen säästöjen kompensoivia hintalappuja alkaa sinkoilla neuvottelupöydissä.
Missä ovat ne maltillisen ja vastuullisen kolmikantapolitiikan kannattajat, jotka näkevät, että sopimusyhteiskunnan isot periaatteet yritetään rapauttaa?
Varpaitaan pidemmälle ajattelevien työnantajien ei kannattaisi syntyvästä tilanteesta riemuita kovin paljoa.
Surullisinta tässä voi olla se, että näillä eväillä ja yksipuolisilla toimenpiteillä tavoiteltua kilpailukyky- ja tuottavuusloikka jää ottamatta, mutta työmarkkinat on saatettu ristiriitojen ja syyttelyn kierteeseen.
Vetoomus pääministeri Sipilälle ja työmarkkinajärjestöille:
Jotta Suomen tärkeimpiä vahvuuksia – luottamusta ja kykyä sopia – ei nyt tärveltäisi, olisi niin sanotusti vihellettävä peli poikki.
Vetoankin, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulisi palata pikaisesti yhteisen sopimuspöydän äärelle.
Sopimuspöydässä palattaisiin hallituksen alkuperäiseen neuvotteluaikatauluun ja koottaisiin tasapainoisempi, mutta mitattavissa olevalla tavalla kilpailukykyä ja kestävyysvajetta parantava sekä työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva, ratkaisukokonaisuus. Sen ytimessä olisi maltillinen, uusi kilpailukykytakamatkaa umpeen kurova sopimusratkaisu.
Tämä vaatisi vastaantuloa kaikilta osapuolilta ja yhteisen maalin määrittelyä.
Nyt ei tarvita pullisteluja, vaan viisautta ja vastuuta.
Lauri Ihalainen
Kansanedustaja (SDP)
