Pihtiputaalaiset kunnanvaltuutetut myönsivät voimattomuutensa ison koneiston rullatessa voimalla eteenpäin, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan ja maakuntahallintoa perustetaan.
Kunnanvaltuusto antoi uudistushankkeista lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle. Sote-uudistuksen olisi määrä astua voimaan vuonna 2019.
Keskustan ryhmänjohtaja Markku Kananen oli huolissaan siitä, mitä sote-palveluja Pihtiputaalle jää sote-uudistuksessa. Siitä on Kanasen mukaan vielä epävarmuutta.
Ari Saastamoinen (sd) totesi, ettei hän suinkaan väheksy kunnan lausuntoa ministeriöille, mutta hän myönsi, ettei Pihtiputaan kanta asioihin ole varmaankaan se tärkein. Hän piti oleellisimpana kuntien edustajien yhteistyötä maakuntahallinnon sisällä.
— Edustajiemme täytyy osata verkottua. Työn tekeminen taustalla tulee olemaan valtavassa roolissa, Saastamoinen korosti.
Vasemmistoliiton Tapio Saastamoinen hymähti, ettei hän jaksa uskoa vielä koko uudistukseen.
— Eikä ne meitä usko kuitenkaan. Ö-mappiin menee tuo lausunto, Saastamoinen kuittasi.
Juuso Lahtinen (kok) sanoi suhtautuvansa skeptisesti koko maakuntauuudistukseen. Hän arvioi Pihtiputaan painoarvon olevan siinä aika vähäinen.
Jalat maassa oli myös kunnanjohtaja Ari Kinnusella. Hän sanoi, että demokratia tulee olemaan aika erilaista kuin kunnanvaltuustoissa, kun 250 000 – 300 000 asukkaan maakunnasta muodostetaan yksi vaalipiiri sote-asioista päättämistä varten.
Kunnanjohtajaa huoletti eniten sosiaali- ja terveyspuolen omaisuuden kohtalo. Se aiotaan siirtää varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille, mutta kunta vuokraa tilat takaisin itselleen vähintään kolmeksi vuodeksi.
Ari Kinnunen mietti, jatkuuko vuokra-aika varmasti kolmen vuoden jälkeen. Hän piti sitä lyhyenä aikana ja epäili, kannattaako siinä välissä tehdä kovin isoja remontteja.