Pääkirjoitus Heikki Jämsén

Raitista elämäntapaa ei tarvitse enää selitellä

Nuoria usein kriittisesti tarkasteleville vanhemmille sukupolville voi olla yllätys, että viimeisten viidentoista vuoden aikana nuorten raittius on tasaisesti lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt.
Alkoholinkäytön aloituskin on siirtynyt myöhemmäksi.

Alkoholikokeiluissa on sama myönteinen suunta. Olutta, viiniä ja väkeviä kokeillaan aikaisempaa myöhemmin. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14-vuotiaista nuorista 78 prosenttia ilmoitti olevansa raittiita. Vielä kuusitoistavuotiaistakin 41 prosenttia kertoi olevansa raitis. Tilanne muuttuu 18-vuotiaana, jolloin alkoholia saa ostaa. Silti 13 prosenttia 18-vuotiaista ilmoittautui raittiiksi.

Mielenkiintoinen tilastotieto on se, että 16-vuotiaiden raittiiden poikien osuus on tyttöjä selvästi suurempi. Aikuistumisen myötä pojat ajavat tyttöjen ohi.

Suomalaiseen alkoholikulttuuriin liittyvä tärkeä muutos on humalahakuisen juomisen selvä vähenneminen kouluikäisten keskuudessa 2000-luvulla. Humalajuominen ei enää poikkea italialaisista, irlantilaisista tai hollantilaisista nuorista, mutta on yleisempää kuin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Alkoholille persoimmat nuoret löytyvät Tanskasta, Espanjasta ja Itävallasta.

Nuorten mielestä humalassa örveltämistä pidetään nolona ja raitista elämäntapa lähes normaalina. Sitä ei tarvitse enää erikseen selitellä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>