Päästä vedettyä Heikki Jämsén

Miljardipotissa riittää jakamista

Nelostie oli Elämäjärvellä 1960-luvulla nuoruutensa viettäneelle oikeastaan ainoa kurkistusreikä kansainvälisyyteen.

Ensimmäisen öljysorapinnan laskeminen ja sen mukana saatu tasainen valtaväylä tuntuivat isoilta muutoksilta, vaikka autoja kulkikin harvakseltaan.

Nelostie sopi loistavasti polkupyöräradaksi tai jalkapallon peluuseen. Yksinäisen auton tulon kuuli jo kaukaa ja poikaporukka ehti hyvin tauolle liikuntaharrastuksistaan siksi aikaa kun etuoikeutetusta asemastaan tietoinen automies ohitti pysähtymättä kylän, ehkä kuitenkin etuoikealla aukeavaa Elämäjärven kaunista järvimaisemaa vilkaisten.

Nelostie toi uutta eloa, mutta myös hajumaailma koki mullistuksen. Linnut lauloivat, kärpäset pörisivät, itikat inisivät ja lehmät ammuivat entiseen tapaan, mutta kesän kuumuutta väreilevät hetket saivat uuden öljysorapinnan pehmenemään ja nostivat siitä ilmaan tuoksun, jossa saattoi erottaa aromeja öljystä, piestä, kumista ja bensiinistä.

Lappi kiinnosti ulkomaisia turisteja ja tie Etelä-Suomesta pohjoiseen kulki sopivasti uutta Nelostietä pitkin.
Pohjoisen eksotiikan ja yöttömän yön perässä kaasuttelivat omilla autoillaan saksalaiset, hollantilaiset, sveitsiläiset, tanskalaiset. GB-tunnuksiakin bongattiin autojen peräpeileistä.

Pienillä peräkärryillä varustettuja saksalaisbusseja ihmeteltiin. Ne eivät usein Elämäjärvellä pysähtyneet, joten meille valkeni vasta myöhemmin, että saksalaisten linjureihin oli pakattu omat eväät ja kenttäkeittiöt.

Ruotsin rekisterillä varustettuja autoja ja niissä matkustavia ei laskettu turisteiksi. S-tunnus merkitse lähes satavarmasti, että kyse oli Ruotsiin töiden perässä lähteneistä maanmiehistä, jotka palasivat Volvoillaan ja Taunuksillaan kotiseuduilleen kuin muuttolinnut.

Mukavimmiksi reissaajiksi osoittautuivat peukalokyydillä liikkeellä olleet saksalaiset tai japanilaiset, ja niiden kansallisuuksien edustajat, joiden kotimaata arvailimme porukassa. Liftareista ei tuolloin vielä puhuttu.
Moni odotti tuntikausia jatkokyytiä Elämäjärveltä eteenpäin. Ajanvietteeksi kelpasivat myös polkupyörineen ujosti tuttavuutta tehneet pikkupojat. Edes yhteisen kielen puuttuminen ei haitannut.

Ulkomaisten matkailijoiden lasketaan tuovan kesäsesongin aikana 1,3 miljardia euroa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden vetovoima matkakohteina kasvaa, kun muoviroskan täyttämät tappavan kuumat rantakohteet on kaluttu. Veikkaan, että kasvavan osansa kasvusta saavat myös Pihtipudas ja Kinnula.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>