Tämän kesän ennätyshelteet ja vähäinen sade ovat aiheuttaneet kuivuuden, jolla on vakavia seurauksia osalle maanviljelijöistä. Osa maalajeista kestää kuitenkin kuivuutta paremmin kuin toiset.

Maaseudun tulevaisuuden mukaan tämän vuoden viljasato on jäämässä 2,8 miljardiin kiloon. Tällöin sato olisi 2000-luvun pienin ja jäisi kolmasosaan vuosituhannen huippusadosta, joka saatiin vuonna 2009.

Elämäjärvellä maatalousyrittäjänä toimiva Jukka Pirttimäki ei ole stressannut kuivuutta liikaa.

– Kesä ei ole meillä ollut pahin mahdollinen. Mikään huippusato ei ole tulossa, mutta kohtuullinen kuitenkin. Monilla muilla voi tehdä tiukkaakin, Pirttimäki luonnehtii.

Viljasato jää pienemmäksi ja heinän kasvu on ollut huonoa vedenpuutteen vuoksi. Viime viikolla Pihtiputaalla satoi ukkoskuurojen aikana hivenen, mutta pienet sademäärät eivät auta enää tässä vaiheessa. Heinäkuussa sadetta tuli Elämäjärvellä yhteensä kuusi millimetriä yhden päivän aikana.

– Viime vuonna satoi joka päivä sen kuusi milliä. Viljoille olisi pitänyt sataa jo kuukausi sitten. Heinä toki kasvaisi, jos vain alkaisi sataa. Kohtuullinen kolmas rehusato auttaisi paljon tiloilla, joilla rehusato on jäämässä liian pieneksi. Meille on rehua tullut jo tarpeeksi.

Maalajin merkitys viljan kasvussa on olennainen kuivalla säällä.

– Suurin osa lohkoista on meillä kestänyt kuivuutta melko hyvin. Peltohommat alkavat olla jo ohitse. Puinnit saatiin tehtyä kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin. Jyväkoko jää tänä vuonna pieneksi, sillä vesi on loppunut viljalta kesken, Pirttimäki toteaa.

Laitumet eivät ole kasvaneet sitä tahtia kuin pitäisi, joten tilalla on jouduttu turvautumaan lisäruokintaan laitumilla jo kesäkuusta alkaen. Lehmät eivät myöskään viihdy laitumella liian kuumuuden takia. Pihattonavetan ansiosta eläimet saavat valita, viettävätkö ne aikaansa sisällä vai ulkona.

– Öisin lehmät menevät ulos ja päivällä vetäytyvät sisätiloihin. Syöpäläisiä ei onneksi ole ollut paljoa häiritsemässä, joten ne voivat ulkoilla rauhassa yöllä.