Oli niin herttaista osallistua Pihtiputaan kunnan järjestämään kansanjuhlaan ohjastajaässä Santtu Raitalan ja LiigaPlokin Suomen Cupin mestaruuden kunniaksi.

Siellä nähtiin mitä parhaimmalla tavalla, kuinka upeasti täysin erilaisten urheilulajien fanit voivat nauttia toistensa tekemisistä vilpittömästi, ilman kateuden vihreää peikkoa keikkumassa olkapäällä.

Juhlapäivän sankarit pystyivät vieläpä kivasti yhdistämään raviurheilun ja lentopallon toisiinsa.

Santtu Raitala muisteli, kuinka hän leikki Plokin valmentajan Alessandro Lodin roolia valmentaessaan nuorena poikana Niskavuoren Aarne -ponia kotikulmillaan Peningissä. Santultahan sujuu kumpikin laji, sillä hän on Pihtiputaan lukion lentopallolinjan kasvatteja.

Plokin pelaaja Alexis Conaway on saanut kummikseen paikallista raviväkeä, ja hän kertoi seuranneensa kiinnostuneena Santun huimaa menestystä raveissa. Hän korosti, kuinka he esiintyvät Santun kanssa maailmalla samassa Pihtiputaan joukkueessa.

Pihtiputaan Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Martti Kuha jatkoi vielä lajien liittämistä hauskasti toisiinsa, kun hän tuumasi, kuinka Santtu oli viisaasti säilyttänyt poikamiehen roolinsa tänne saakka, kun samaan juhlaan sattui niin iso joukko nuoria, naimattomia naisia.

Hyvä mieli, jonka lämminhenkinen kansanjuhla sai aikaan, katosi kuitenkin sen siliän tien, kun luin Facebookista pahimman luokan esimerkkejä lajikateudesta – ja pakko lisätä, ikävä kyllä jälleen kerran.

Tästä olen kirjoittanut aiemminkin, mutta aihetta näyttää piisaavan aina vain. Santun ja Plokin voitot valtakunnallisella huipulla näyttivät olleen joillekin taas liikaa. Ruvettiin valittamaan, kuinka heidän omia lajejaan ei ole kunta eivätkä kai juuri muutkaan huomioineet eivätkä arvostaneet.

Todella sitkeässä näyttää eräiden ajatusmaailmassa elävän käsitys siitä, kuinka jonkin lajin menestys on pois joltakin toiselta lajilta. Jokainen on ansainnut menestyksensä varmasti itse omalla, kovalla työllään, eikä sitä pitäisi kenenkään kadehtia.

Jos se harmittaa, että toisessa lajissa on enemmän harrastajia ja seuraajia, niin minkäs teet? Kaikenlainen suosio kertoo siitä, että siinä lajissa ja seurassa on tehty jotakin oikein. Jos homma taas ei toimi, seuroissa on hyvä itse tykönään miettiä, miksi näin on, eikä etsiä syitä naapurin menestyksestä.

Pihtiputaan kunta on muistanut tasapuolisesti kaikkien urheilulajien harrastajia jakamalla joulun alla stipendejä. Santun ja Plokin kansanjuhla oli erikoistapaus, koska kyse oli harvinaisista, valtakunnan tason voitoista. Se ansaitsi todellakin paikkansa.