Päästä vedettyä (muokattu 8.9.2020) Krista Herranen

Roskien maailma

Roskien kerääminen on mukava harrastus. Roskalenkeillä saa ulkoilmaa ja tällainen epäurheilullisuuden perikuva hitusen liikuntaa. Samalla maisema kaunistuu.

Olen kerännyt roskia epäsäännöllisen säännöllisesti Vantaalla ja Pihtiputaalla. Roskien määrä on toki verrannollinen väestön määrään, joten kotikulmilla keräillessä saalista etsiessä saa kulkea hivenen pidempiä matkoja.

Silti Pihtiputaaltakin roskia löytyy. Yksi harrastuksen kannalta hedelmällisimmistä paikoista on Ritovuori. Siellä liikkuu paljon ihmisiä ja välillä kulkijoilta tippuu maahan kolmioleipäpaketti, kertakäyttöinen limsamuki tai hampurilaskääre. Ehdottomasti eniten roskapihteihin tarttuu kuitenkin tupakantumppeja.

Tupakantumppi on maailman yleisin roska. Suomessakin tupakantumppeja päätyy luontoon vuosittain yli neljä miljardia. Jokainen tehköön omille keuhkoilleen mitä hyvänsä, mutta toivon, että pidämme yhdessä huolta yhteisestä maastamme.

Monet ajattelevat, että tumppi ei ole roska, vaan, että se maatuu maastoon. Tupakantumppi ei kuitenkaan ole paperia, vaan filtteri on selluloosa-asetaattia eli muovia.

Muovi ei hajoa luonnossa vuosisatojenkaan saatossa, vaan murenee yhä pienemmiksi ja viheliäisimmiksi mikromuovihiukkasiksi. Ne aiheuttavat monia ongelmia ja mikromuovia päätyy eri reittejä pitkin ihmisen elimistöön noin viisi grammaa viikossa. Muovimäärä vastaa yhtä pankkikorttia.

En ole lääketieteen asiantuntija, mutta voin kuvitella, että viikoittainen pankkikorttiannos muovia ei tee meidän elimistöllemme kovin hyvää.

Koska nykyiseen kulutusyhteiskuntaamme jäte kuuluu niin olennaisesti, meille on kehittynyt roskasokeus. Ohitamme roskan ja jätteen tehokkaasti.

Roskalenkillä saa ensimmäisen herätyksen tuosta sokeudesta ja kun kotona jättää parin viikon ajan viemättä roskia, saa toisen. Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä vuonna 2018 oli Suomessa noin kolme miljoonaa tonnia. Se on hurja määrä, joka on vain kasvanut.

Tässä kuussa vietetään teemakuukautta Zero Waste Syyskuu, jonka tavoitteena on kasvattaa kansalaisten tietoisuutta roskan määrästä. Ydinajatus on se, että ihmisen pitäisi hyödyntää kaikki luomansa materiaalit niin, että ne kiertäisivät käytössä, kuten materiaalit virtaavat luonnossa, eikä hävikkiä syntyisi.

Kukaan ei ratkaise valtavaa globaalia jäteongelmaa yksin, mutta muutoksen siemen kylvetään jokaisen roskasangolla.

Hyvä ensimmäinen askel on myös olla tiputtamatta tumppia maahan. Vaikka kuinka roskalenkiltä saamaani liikuntaa tarvitsen, voin kyllä keksiä muunkin tavan urheilla.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>