historia, Kinnula, vanha pappila (muokattu 26.7. 13:09) Silja Kinnunen

Kinnulan sota-ajan rovasti Harri Mikkolan lapset kokoontuivat Vanhassa Pappilassa

Kinnulan kirkkoherra Harri Mikkolan jälkeläiset kokoontuivat Vanhassa Pappilassa. Mikkolan lapset asuivat Pappilassa lapsuutensa, ja paluu kotiin herätti paljon muistoja.

Kinnulan kirkkoherrana vuosina 1934–1953 toimineen Harri Mikkolan jälkeläiset kokoontuivat Vanhaan Pappilaan. Viikonloppuna 15.–17.7. Sukua oli neljässä polvessa koolla; Harri Mikkolan lapsista neljä sisarta sekä heidän jälkikasvunsa.

Harri Mikkola toimi Kinnulassa toisen maailmansodan aikana kirkkoherrana, ja onkin jäänyt varmasti monen muistoihin suru-uutisten ja hautajaisten myötä. Mikkola hoiti raskasta tehtäväänsä kuitenkin inhimillisellä ja lämpimällä tavalla, ja hänestä tuli pidetty ja kunnioitettu yhteisön jäsen.

Mikkolan perhe muutti pois Pappilasta vuonna 1953 Kuusamoon, jotta lapset saisivat koulutuksen lähempänä kotia. Vanhemmat lapset nimittäin kävivät oppikoulua lukuvuoden aikana toisella paikkakunnalla poissa kotoa.

Siskokset Maire Hursti, Riitta Jaakkola, Marja Kyhälä ja Päivi Hutchinson.

Mikkolan perheeseen kuului yhdeksän lasta: Aulis, Eira, Esko, Seija, Marja, Riitta, Maire, Erkki ja Päivi. Seitsemän heistä syntyi Pappilassa, ja muutto kotoa Kuusamoon tuli nuorimmaisen, Päivin, ollessa puolitoistavuotias. Toiseksi vanhin tytär Marja Kyhälä muistaa lapsuutensa Kinnulassa olleen mukava ja turvallinen.

– Meillä kävi paljon vieraita, ja koska lapsia oli paljon sekä kotona että naapurustossa, aika ei käynyt tylsäksi. Äitimme kestitsi paljon ihmisiä, eikä hän antanut kenenkään lähteä Pappilasta kuivin suin, Kyhälä muistelee. 

– Lisäksi meillä asui sota-aikana myös evakossa olevia lapsia. Muistan, kun yöllä pihaan tuli autollinen lapsia.

Koska lapsia oli paljon, vanhemmat sisarukset hoitivat pienempiä ja auttoivat talon töissä paljon. Puutarhaa oli hoidettava, jotta kaikki sato saatiin talteen ja syötäväksi.

– Äidillä oli sanonta ”vie mennessäs, tuo tullessas”, johon me lapset lisäsimme ”ja tee levätessäs”, Riitta Jaakkola naurahtaa.

– Vaikka kasvimaalla ja talon töissä oli rankkaa, leikimme myös paljon naapuruston lapsien kanssa, jotka asuivat lähistöllä. Pappilan pihassa saimme elinikäisiä ystäviä.

 

Harri Mikkola oli kansan mies

Sisarukset Marja, Riitta, Maire ja Päivi muistelevat sota-ajan olleen hyvin raskasta. Isän tuloa paikkakuntalaisten koteihin pelättiin, ja kerran rovasti joutui viemään suruviestin samaan taloon kolme kertaa.

– Välillä isällä oli juoksupoika kertomassa taloihin etukäteen hänen tulostaan, jotta asukkaat eivät ehtisi hänet nähdessään pelätä pahinta, vaikkei hänellä sellaista asiaa sillä kertaa olisikaan, Jaakkola kertoo.

– Isä oli kansan mies, rauhallinen ja pidetty, nuorempi sisar Maire Hursti lisää.

Harri Mikkola toimi myös opettajana, ja hänet nähtiin usein polkupyöräilemässä kylän raittia pitkin. Mikkolan perheen äiti Hellin Mikkola toimi sekä Pappilan emäntänä että myös kylän yhtenä opettajana. Paikkakuntalaiset muistavat hänet empaattisena ja touhukkaana emäntänä, joka kutsui bussikuskin kesken reitinajon kahville, ja keitti Kangaskylän koululla ikimuistoista madekeittoa.

Kuusamoon muuton jälkeen perhe ikävöi Kinnulaa, ja se pysyi vanhemmille hyvin tärkeänä paikkana. He eivät kuitenkaan palanneet takaisin, vaikkakin kävivät vierailulla toisinaan. Harri ja Hellin Mikkola on haudattu Kinnulan hautausmaalle. Suku kokoontui nyt ensimmäistä kertaa Kinnulassa sitten äidin hautajaisten 1990-luvulla. 

Vuonna 2019 remontoituun Pappilaan oli sisarusten mielestä ihanaa palata. 

– Tämä on nyt selkeästi arvokkaassa käytössä. Vaikka sisäpuoli onkin nyt erilainen, herää täältä silti paljon muistoja mieleen, Jaakkola sanoo. 

Mikkolan perhe 1940-luvulla Pappilassa.