Heikki Paananen (vas.) ja Reijo Pirttilahti olivat laavuntekotalkoissa kulttuuri- ja luontopolun varrella.
Muurasjärven kyläseura on aloittanut kyläläisten suuren talkooponnistuksen, esteettömän kulttuuri- ja luontopolun rakentamisen Muurasjärven keskustan tuntumaan. Valmista pitäisi tulla vuoden 2022 loppuun mennessä.
Kulttuuri- ja luontopolulle tulee mittaa kaikkiaan 3,1 kilometriä. Se lähtee Reisjärventieltä Sipilän levikkeeltä ja kulkee Kelkkämän lammen, Kelkkämäjoen ja Vuohtojärven rantoja seuraillen ja päättyy Vuohtojärven koillisnurkassa olevaan venesatamaan Reisjärventien varressa.
Venesatamaan aiotaan siirtää myös kylän yleinen uimaranta. Nyt se on Muurasjärven rannassa, mutta paikka on koettu liian etäiseksi.
Polun ensimmäinen, 2,3 kilometrin mittainen rakennusvaihe on saatu käyntiin reitin itäosassa pohjustustöillä. Vuohtojärven rantaan rakennetaan parhaillaan myös isokokoista laavua.
Laavun ja muut polun varrelle tulevat rakennelmat on suunnitellut Muurasjärveltä kotoisin oleva arkkitehtiopiskelija Siiri Turpeinen, joka on vastannut myös polkuhankkeen eteenpäinviennistä ja paperisodasta.
Suurin osa polusta tehdään sorapintaiseksi, mutta kosteimmille rantaosuuksille tulee hieman pitkospuita ja myös siltarakennelmia tarvitaan Kelkkämäjoessa olevan pienen kosken kohdalle. Joen rannalla on jo ennestään lintutorni.
Siltojen rakentaminen tulee olemaan polkuhankkeen työläimpiä urakoita. Muurasjärveltä löytyy kuitenkin kätevää ammattiväkeä vähän joka alalta, ja työt hoituvat kokonaan kyläläisten omin voimin kaivinkoneen käyttäjistä nikkareihin.
Polun molempiin päihin rakennetaan Muurasjärven infopisteet ja raivataan näköalatasanteet pensasistutuksineen.
Polkuhankkeen kustannusarvio on 40 000 euroa, josta Muurasjärven kyläseura saa puolet EU:n hankerahoituksena Leader Viisarin kautta. Tukipotin ansiosta saadaan todennäköisesti katettua kaikki tarvikehankinnat.
Loput 20 000 euroa katetaan talkootöillä sekä muurasjärveläisiltä saaduilla lahjoitusvaroilla.
Kyläseuran puheenjohtaja Martti Mäkelä korostaa Pihtiputaan kunnan antaman siltarahoituksen merkitystä hankkeen toteutumiselle. Mäkelä sanoo, että ilman siltarahoitusta töitä ei olisi päästy aloittamaan, koska tukirahat maksetaan vasta, kun koko polku on valmis.
