Valokuitu (muokattu 22.5.2019) Lukijalta

Vastaus Perussuomalaisille valokuidusta

Viime vuosina on ollut paikallislehdessä ja somessa useita kirjoituksia ja kommenteja KSVV:n / Pihtiputaan kunnan valokuituasioista. Kirjoituksissa on annettu vääristynyt kuva valokuituhankkeesta ja sen rakentamisesta. Viimeisin kirjoitus 9.4.2019 Kotiseudun Sanomissa oli perussuomalaisten Marko Tiaisen tekstiä.

Tässä kirjoituksessa selvitämme valokuidun taustoja ja kuinka tähän tilanteeseen on jouduttu. Vuonna 2008 joulukuussa valtioneuvosto päätti ns. laajakaista kaikille hankkeesta eli jokaiseen suomalaiseen talouteen olisi mahdollista hankkia suhteellisen edullinen tulevaisuuden nopea laajakaistayhteys. Aivan kuin sähköverkko 50-60 luvun vaihteessa. 

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) kävi markkinoimassa hanketta ja kannustamassa mukaan. Keski-Suomen Liitto koordinoi hanketta Keski-Suomessa, josta Pihtiputaan osuus oli 450 000 euroa ja lisäksi takausvastuu 80 % lopusta kunnan alueelle tulevasta kuidun kustannuksista. 

Kunnanvaltuusto teki päätöksen edellä mainitusta kustannuksista vuonna 2011. Kaukonäköisenä valtuusto oli hankkeessa mukana ja näki, että toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä  Pihtiputaan elinkeinoelämälle ja mahdollistavat palveluiden saatavuuden kuntalaisille. Toimivat verkkoyhteydet mahdollistavat myös etätyön tekemisen. 

Pihtipudas sai Ely-keskukselta n. 1 miljoonan euron avustuksen. Avustuksen ehtona oli, että runkoverkko rakennetaan siten, että se ulottuu koko kunnan alueella vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuista talouksista. 

Keski-Suomen Liitto kilpailutti valokuiturakentamisen, johon saatiin vain yksi tarjous Kuuskaistalta. Kuuskaista toteutti hanketta jonkin aikaa ja totesi mittavan hankkeen itselleen liian suureksi ja ajautui pienten resurssien vuoksi vaikeuksiin. Siinä vaiheessa perustettiin 10 kunnan omistama KSVV verkkoyhtiö, joka jatkoi Kuuskaistan aloittamaa valokuityhteyksien rakentamista. 

Valtion rahoitusjärjestelyt aiheuttavat nyt ihmetystä. Alun perin tarkoitus oli valtion ja kuntien kanssa yhteistyössä saada laajakaista kaikille siten, että toiminnan ei olisi tarvinnut tuottaa voittoa. Nyt kuitenkin Viestintävirasto pidättää jo aiemmin luvattua 4,6 milj. euron tukea perustellen sitä sillä, että hankkeen tulisi olla yritystaloudellisesti kannattavaa. Tästä alkoivat KSVV:n vaikeudet. Ne eivät suinkaan johtuneet asiakaskunnan määrästä tai valoisista tulevaisuuden näkymistä. Olihan suuri joukko maakunnan talouksista innostunut uudesta tietoliikenneverkosta, valmiudet sekä halukkuus siihen liittymiseen oli riittävää taloudenkin kannalta. Ensimmäiset vaikeudet aiheutuivat maakunnallisesti osakaskunnissa hanketta vastustamaan nousseista perussuomalaisten puolueesta. Vastustus toteutui alkuvaiheessa puolueen  massiivisella valituskampanjalla tehtyjä uusia rahoituspäätöksiä kohtaan. 

Myös arvostelu hankkeen kaapeloinnista suoritettua kilpailutusta vastaan oli  massiivista.

Todellisuudessa kilpailu oli kaikille avoin ja työn toteutus perustui tarjouskilpailun tulokseen.

Myös rakennettujen linjojen on väitetty olevan ”laadullisesti huonosti rakennettuja”. Todistetusti esim. Pihtiputaalla on koko verkon olemassaolon aikana ollut vain kaksi katkosta. Toinen salamasta ja toinen ulkopuolisen kaivurimiehen vahinkokaapaisusta johtuvia. Valokuituasiakkailta on saatu myönteistä palautetta hyvin toimivasta ja tehokkaasta valokuituyhteydestä.

 Käytössä olevia asiakasyhteyksiä on alkutaipaleella kertynyt 2600 kpl. Alussa tehdyn selvityksen mukaisesti halukkaita olisi ollut kolminkertainen  määrä. Miksi ei ole? Ihmisiin luotu epävarmuus meni perille ja ongelmat alkoivat. On selvää, että KSVV:n kannattavaan toimintaan tarvittiin uusia liittyjiä. Se oli ainoa ja järkevin vaihtoehto ja siksi yhtiö tarvitsi rahaa uusien liittymien tekemiseen ja niiden markkinointiin. 

KSVV aloitti tarjouskampanjan, jolla pyrittiin saamaan uusia tilauksia. Tilauksia tuli yhteensä 1900 kpl ja mikäli nämä olisi saatu rakennettua, yhtiön kassaan olisi tullut lisää 500 000 e/v lisätuloja.

Valitusten vuoksi ei kuntien päättämää lisärahoitusta voitu maksaa.

Oltiin pattitilanteessa, asiakkaita olisi jonossa mutta ei pystytty rakentamaan. Johtotopäätöksenä voi todeta, että Perussuomalaiset ovat valituksilla aiheuttaneet  kunnille merkittävän taloudellisen vahingon ja estäneet valokuituliittymän saamisen sen tilanneilta. Lisäksi KSSV:n kehittyminen on haluttu torpata. 

Nykyisellä 2600 liittyjän määrällä yhtiön talous on ilman lainalyhennyksiä ja korkoja jo nyt kannattavaa. Uusien tilattujen liittymien rakentaminen olisi saanut yhtiön lainanmaksuissakin taloudelliseen tasapainoon muutamassa vuodessa. Mikäli kuntien olisi pitänyt maksaa takuita, olisivat ne rajoittuneet muutamaan alkuvuoteen ja vain murto-osaan tämän hetken ennakoitavasta tilanteesta.

Kunnan sijoittuminen ulkopuolelle kasvukeskuksia tarkoittaa, että tämän alueen elinehtona on toimivat verkkoyhteydet. Nykyaikana kaikki yritystoiminta perustuu toimiviin verkkoyhteyksiin KSSV on varmistanut hyvät tietoliikenneyhteydet useaan pihtiputaalaiseen yritykseen. 

Esimerkiksi eräässä merkittävästi työllistävässä paikallisessa yrityksessä KSSV:n ansiosta elintärkeä yhteys saatiin kuntoon.  Nykyaikainen maatalous/robotiikka vaatii laajentuakseen ja toimiakseen ehdottomasti toimivia valokuituyhteyksiä. Elinvoimaisuuteen vedoten on ollut tärkeää, että luottamushenkilöt ovat monin tavoin pyrkineet edesauttamaan elinkeinoelämää ja kuntalaisia hyvien palvelujen saatavuudessa. 

Pihtiputaalla ymmärrämme, että laajakaista ei ole tarkoitettu voittoa tuotavaksi vaan omillaan pärjääväksi. Valokuituyhteyksien hyötynä jää alueellemme mahdollisuus elinvoiman parantamiseen.

 

Pihtiputaan Keskustan valtuustoryhmä

Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmästä Kari Parkkonen, Reijo Jämsén, Pentti Räisänen, Tomi Jämsén ja Marjo Logren

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>