Päästä vedettyä (muokattu 11.8.2020) Sampo Kokkonen

Kesätoimituskauden tilinpäätös

Kuukauden päivien päästä palaan Otaniemen luentosaleihin.  Näin siis, jos korona ei yllätä toisella tulemisellaan.

Opinto-ohjelmassa on muun muassa kirjanpitoa, tuloslaskentaa ja johdon laskentatoimea ennen kandidaatin tutkielman kimppuun hyökkäämistä.

Tulen suorittamaan opintoihini sisältyen tilinpäätösanalyysejä, mutta ajattelin harjoitella myös tilinpäätöksen suorittamista nyt kaksikuukautisen toimittajan urani huipennukseksi ja kokemusteni kasaamiseksi.

Kesätoimittajan kauden kokonaistulos oli reilusti plussalla, eikä vain ansiotulojen osalta.

Suurimmat tuotot syntyivät uusien ihmisten kohtaamisesta ja haastattelemisesta. Monet tapahtumat, kuten Haaskan ateljeen avoimet ovet ja maisemamelonta, jäivät mieleen mukavina kesäisinä kokemuksia, vaikka jälkimmäisessä sain kulkea likomärkänä.

Oma osaamiseni on myös kasvanut kuluneella kesäkaudella. Olen oppinut haastattelujen kautta yrittäjyydestä ja elinkeinoista Pihtiputaalla.

Erityisesti kunnalispolitiikan koukerot jäivät mieleeni yrittäessäni suorittaa tasokasta tutkivaa journalismia soluttautumalla valtuuston suljettuun iltakouluun. Yritykseni valitettavasti päättyi lyhyeen kunnanjohtajan havaittua minun marssivan valtuustosaliin.

Kinnulan pirteiden asukkaiden kanssa oli aina ilo jutustella ja varsinkin nuorten metsäsalapoliisien puuhastelun taltiointi toi hymyn kasvoilleni.

Teknisten taitojen osalta en ole jäänyt tyhjin käsin. Kuvaus- ja taittotekniikka kehittyvät vain tekemällä.

Meneillään olevaa kesää on mahdotonta kuvailla puhumatta koronasta. Se on ollut lähes jokaisessa kirjoituksessani esillä. Taudista kirjoittamiseen kaipasi jo taukoa.

Parempi toki on näin, että pääsin vain kirjoittamaan taudista, enkä sen saamisesta itse tai leviämisestä Pihtiputaalle ja Kinnulaan.

Toivottavasti tauti ei myöhemminkään kuntiin saavu, jotta innokkaat asiakkaat saavat myös jatkossa nauttia paikallisten ravitsemusliikkeiden ruuasta ja juomasta. Muualla Euroopassa tilanne näyttää kuitenkin huononevan.

Risuja mahtuu aina ruusujen joukkoon, mutta niitä on turhaa lähteä liiaksi erittelemään tai muistelemaan.

Mummoni on opettanut minulle, että paras oppi tulee kantapään kautta ja mitä isomman virheen tekee, sitä paremmin mokan tulevaisuudessa muistaa välttää. Moka on lahja, jota kannattaa vältellä omien kykyjensä mukaan.

Kiitos kaikille työhöni asiallisesti ja kannustavasti suhtautuneille. Toivon seuraavan kesätoimittajan saavan osakseen yhtä antoisan kesän. Ilman koronaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>